Kanta-Häme

Rontit tulevat Hauhon ulkopuolelta

Dekkarikirjailija Anne Syrjän juuret ovat tässä näin. Tässä, keskellä Hämeenlinnan toria. Täällä hän lapsena juoksenteli.

– Vaikka asun Espoossa, Hämeenlinna istuu minussa kuin vaatteet. Siitä ei pääse mihinkään, Syrjä nauraa.

Tässä haastattelussa hän on oikeastaan Hanne Dahl, dekkarikirjailija, joka sijoittaa tarinansa Hauholle. Siellä hänellä on lisää juuria, sillä hän viettää miehensä kanssa paljon aikaa tämän isän lapsuudenkodissa.

– On ollut aivan ihana kesä. Hauholla on varta vasten tullut torilla vanhoja koulukavereita juttelemaan kanssani, hän iloitsee.

Kirjoitustyö etenee sekä Espoossa että Hauholla. Ensimmäisen kirjan alkusysäys tuli kirjoituskurssi-ilmoituksesta, jonka Syrjä näki Hauhon kirjastossa.

Lääketeollisuudessa työuransa tehnyt Syrjä haaveili aikoinaan kustannustoimittajan työstä. Pieni ”eksyminen” toiselle alalle veikin mennessään.

Eläkkeelle jäätyään hän päätti ilmoittautua kirjoituskurssille, ja se oli menoa. Hauholle sijoitettu rikostarina vei mennessään, ja hän päätti jo varhaisessa vaiheessa julkaista esikoisromaaninsa omakustanteena.

Vaara vierailee kylässä (2013) valloitti hänen ajatuksensa kahdeksi vuodeksi. Jälkikäteen hän myöntää olleensa aika hätäinenkin tarpeessaan saattaa kirja saman tien markkinoille.

– Tuntui kuitenkin siltä, että oli ihan pakko näyttää itselleni ja kaikille. Olen vähän suorittajaluonne. Kun päätän jotain, olen hyvin määrätietoinen. En puhunut projektista kenellekään mitään, edes mieheni ei tiennyt, hän hymyilee.

Seuraavat romaanit, toistaiseksi kaksi, on kustantanut Myllylahti. Vaiettu velka julkaistiin tänä keväänä.

– Hauholaiset ovat pyytäneet, etteivät roistot olisi hauholaisia. Rontit tulevatkin yleensä muualta. Vaikka paikat ovat todellisia, henkilöt ovat fiktiota.

Aviomiehen isä on oikeastaan yksi syy siihen, että Syrjällä on erillinen kirjailijapersoona.

– Appeni, pedagogi Urpo Syrjä, teki tietokirjoja. Luimistelin omaa kevyttä sarjaani ja ajattelin, että voin ainakin lymytä salanimen takana.

Kirjailijan toisesta nimestä ja äidin tyttönimestä väännetty Hanne Dahl kuulostaa niin yleispohjoismaiselta, että Syrjän kirjoittamisenopettajakin lopulta hyväksyi pseudonyymin.

Dekkarit merkitsevät Syrjälle kevyttä lukemista. Niiden kirjoittaminen merkitsee hänelle itselleen tieteellisten opintojen ja työelämän tiukan asiatekstin vastapainoa.

– En kirjoita raakoja kirjoja. Kutsun näitä laiturikirjallisuudeksi, hän sanoo.

– Olen loogis-analyyttinen ihminen. Lempiaineitani koulussa oli saksan kielioppi. Dekkarilajityypissä kiehtoo älyllinen pohdiskelu. Siinä syvällisistä asioista voi kirjoittaa kevyesti.

Tavallinen kirjoituspäivä alkaa aamuvarhaisella uimahallin jonosta.

– Seison jonossa puoli kuudelta. Siellä kuulee parhaat jutut. Kun kolmas dekkarini julkaistiin, aamun uimaporukka oli mukana julkkareissa.

Uimisen jälkeen hän pääsee työvauhtiin – jollei juokse siinä välissä vielä kahtatoista kilometriä.

– Juoksulenkit ovat kirjoittamisen kannalta aika hedelmällisiä.

Syrjä aloittaa varsinaisen kirjoitustyön sen jälkeen, kun tarinan sapluuna on valmis ja henkilöt tuttuja aina horoskooppimerkkiä myöten. Muistiinpanoja kertyy vihkoihin ja post it -lapuille.

– Aikajanakin on valmiiksi piirrettynä, ennen kuin alan kirjoittaa.

Yhden romaanin valmiiksi saaminen vie Syrjältä nykyään noin vuoden.

– Vaietussa velassa kävi kyllä niin, että olin kirjoittanut jo pitkään, kun mukaan tunki aivan uusi päähenkilö. Se sotki järjestelyt ja deadlinet. HäSa