Kanta-Häme

Roskalavat muuttuvat aarreaitoiksi kuun vaihteessa

Aina kuun vaihteessa etenkin suurten kaupunkien taloyhtiöiden pihoilla olevat roskalavat täyttyvät paitsi roskasta, myös erikoisista keräilyaarteista.

Ainakin jos asiaa kysyy helsinkiläisessä lähiössä asuvalta Vesa Karjalaiselta, joka on hankkinut lähes kaiken omaisuutensa roskalavalta – vaatteita ja sohvaa sekä ruokailuvälineitä lukuunottamatta.

Oululaislähtöinen Karjalainen hankkii etenkin talvisin myös ruokansa roskalaatikosta. Hänen ei tarvitsi tehdä niin – henkilöstöpalvelualalla työskentelevä mies ei ole rahapulassa. Hän tekee niin, koska haluaa osoittaa, että kulutusyhteiskunta tuottaa tavattoman määrän täysin käyttökelpoista jätettä.

Viimeksi Karjalainen löysi roskalavalta hyvässä kunnossa olevan postimerkkikokoelman 1940-luvulta. Toistaiseksi hän ei ole ehtinyt arvioituttaa kokoelman rahallista arvoa, joskin keräilyarvo lienee postimerkkien kohdalla rahallista arvoa suurempi.

– Mukana oli muun muassa Adolf Hitler -postimerkki vuodelta 1942. Siitä oli joku tarjonnutkin jo Facebookin roskalava-palstalla 10 euroa.

Kaikkiruokainen dyykkari

Karjalainen aloitti ”roskalavaretkeilyn” muutama vuosi sitten muutettuaan Latinalaisesta Amerikasta takaisin Suomeen.

– Naapuritaloyhtiössä oli muuttoa tehdessäni sattumalta käynnissä keittiöremontti. Roskalavalle heitettiin todella käyttökelpoista tavaraa. Tajusin, ettei ole mitään järkeä ostaa uutta, kun kaiken voi löytää. Sisustuksen osalta olen ostanut kaupasta vain sohvan ja verhot.

Matot, pöydän ja suurimman osan muista sisustustavaroista Karjalainen on löytänyt roskalavoilta.

– Muutama kuukausi sitten vastaan tuli kotiteatteri, jonka kaikki kuusi kaiutinta olivat toimivia. Vain vahvistin vaati korjausta. Paras aika kiertää lavoja on aina kuun lopussa, kun ihmiset ovat muuttamassa pois.

Karjalainen haluaa kierrättämällä pitää yllä pientä kapinahenkeä kerskakulutusta kohtaan. Hän kiertää säännöllisesti lavoja katsomassa, löytyisikö sieltä jotain tarpeellista. Tosin nyt kaikki alkaa olla jo koossa. Vielä puuttuu kuitenkin yksi asia.

– Pyörään pitäisi löytää toimiva takarengas. Toimivan pyörän löysin roskalavalta jo aiemmin. Vanne näyttäisi olevan kunnossa, vain kumi puuttuu.

Kulutustavaroista Karjalainen ostaa kaupasta vain vaatteensa. Kirpputoreille mies ehtii harvoin, sillä hän tekee pitkää päivää töissä. Myös ruoka löytyy etenkin talviaikaan roskakatoksista.

– Joskus kaupan roskalaatikolla olen tavannut hardcore-dyykkarin, joka teki vaatteensakin kaupan roskiksesta löytyneistä henkilökunnan työasuista. Ihan siihen en kuitenkaan itse lähtisi.

Karjalainen sanoo aina dyykatessaan ihmettelevänsä, miten valtavat määrän ruokaa päätyy Suomessa roskiin.

– En ole eläissäni syönyt niin monipuolisesti kuin silloin kun olen dyykannut. Suosituilla dyykkauspaikoilla jotkut näyttävät hakevan ruokaa suuremmillekin perheille. Kerran löysin kaupan roskiksesta jopa paketissa olevia partateriä.

Karjalainen harmittelee, että monissa paikoissa hyviä dyykkauspaikkoja on suljettukin.

– Joissain kaupoissa henkilökunnan on potkujen uhalla heitettävä ruoka roskiin, sitä ei saa viedä edes kotiinsa. Ranskassahan tuli jo lakimuutos, jonka mukaan isojen kauppaketjujen täytyy antaa hävikki hyväntekeväisyyteen.

Fanett-tuolit 0 euroa

Facebookissa toimii ryhmä, jossa jaetaan tietoa hyvistä roskalava-apajista. Tarjolla näyttää olevan kaikkea mahdollista mikroaaltouunista Moccamasteriin ja moottoripyöräkypäristä apteekin hyllyihin. Ja tuoleja, paljon tuoleja.

Ryhmän jäsen, Riikka Ruokomäki teki vastikään lavalta arvokkaan löydön.

– Kuvittelin vain pelastavani kaksi kivannäköistä tuolia. Arvo tuli ilmi, kun rupesin etsimään lisää samanlaisia internetin huutokauppapalstoilta. Kyseessä olivat yhden Suomen kuuluisimman muotoilijan – Ilmari Tapiovaaran – suunnittelemat Fanett-tuolit.

Ruokomäki tarkisti tuolien aitouden museovirastosta. Munuaisenmuotoinen yksityiskohta oli paikallaan.

– Jos löydän itselleni jotkut halvat kopiot, niin ehkä myyn tuolit, sillä olen pienituloinen yksinhuoltaja. Tuolien hinnat näyttivät vaihtelevan 100 euron molemmin puolin. Sillä rahalla voisin ostaa itselleni uuden ruokapöydän.

Ruokomäki ei itse ole aktiivinen roskalavojen kiertelijä.

– Tapaus on hassu muutenkin, sillä olin itse pyytämässä kaverini kanssa taloyhtiön pihaan jätelavaa, koska minun piti tyhjentää varastoja. Lopulta odotimmekin innoissamme, että pääsemme dyykkaamaan.