fbpx
Kanta-Häme

Rouva kotona, salonki auki

Kahvia, keskustelua ja kiihkeää väittelyä. Minna Canth oli niin omistautunut kirjallisuudelle, että hänellä oli kotonaan jatkuva kirjallinen salonki, jossa keskustelu pulppusi. Jos rouva oli kotona, sisään sai tulla.

Kirjallisessa salongissa keskusteltiin kirjallisuudesta ja luettiin ääneen. Canthilla oli myös laaja oma kirjasto, josta hän lainasi nuorille ylioppilaille kirjojaan.

– Salonki on ollut 1800-luvun naiselle väylä vaikuttaa asioihin, kertoo hämeenlinnalainen Tarja Lappalainen. Häneltä ilmestyy ensi viikolla omakustanne Salonkielämää – rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa -kirja.

Canth oli avarakatseinen. Hänen salongeissaan saivat käydä kaikki Niuvanniemen hoidokeista lähtien. Vaikka ovet olivat avoinna kaikille, Canthin salongissa kävi enimmäkseen varsin arvovaltaista väkeä aina Juhani Ahosta lähtien. “Kanttila” olikin 1880-luvun Kuopiossa kulttuuriväen keskus.

Samaan aikaan 1880-luvulla kirjallista salonkia piti myös Elisabet Järnefelt. Helsinkiläisen aatelissuvun salonkiin kutsuttiin ylioppilaita ja taiteilijoita. Kuten Canthin salongissa, Järnefeltin salongissa luettiin ääneen, keskusteltiin, mutta myös tehtiin kirjoitusharjoituksia.

Samalla Järnefelt etsi myös kirjoittajakykyjä “sisäpiirissään”, jossa kirjoitettiin tekstejä, luettiin ja arvioitiin niitä. Järnefelt hioi muun muassa Juhani Ahosta mestarikirjailijaa.

Naisten järjestämiä, …vieraat miehiä

Kirjalliset salongit olivat pääasiassa naisten järjestämiä, mutta niiden kävijät olivat enimmäkseen miehiä ja nuorukaisia.

Salonki oli paitsi väylä vaikuttaa, myös tapa saada merkitystä elämään. Elisabet Järnefeltille salongista muodostui tärkeä, sillä muu aatelisto hyljeksi perhettä, koska se päätti puhua ruotsin sijasta suomea.

Salonki kohotti myös Järnefeltin itsetuntoa, kun hänen miehensä päätti lopettaa yhdeksännen lapsen jälkeen aviollisen elämän vaimonsa kanssa.

– Elisabet sai kirjallisessa salongissaan ihailua ja arvostusta osakseen. Hän löysi sieltä myös rakastajan, Juhani Ahon, Lappalainen selvittää.

Elisabeth Järnefelt piti kirjallista salonkiaan Helsingissä vuosina 1880–1884. Sen jälkeen perhe muutti Kuopioon, ja miehestä tuli kuvernööri. Sen jälkeen kuvernööri Järnefeltin residenssissä oli salonki, mutta Elisabet vieraili paljon myös Minna Canthin salongissa, jota kirjailija piti aina kuolemaansa asti.

Nykyään virtuaalisia …salonkeja

Tarja Lappalainen sanoo, että nykyajan kirjalliset salongit ovat virtuaalimaailman kirjallisuuspiirit.

– Kaipaisin ihan oikeita salonkeja, joissa taiteilijat ja kirjailijat voisivat kohdata ja vaihtaa ajatuksia. Entisajan kirjalliset salongit olivat juuri yhteisöllisiä. Niille olisi myös nykypäivänä kysyntää, sillä ei netti korvaa elävää kohtaamista. (HäSa)

Tarja Lappalainen luennoi Hamkin studia generalia -luennolla tiistaina 18. helmikuuta kello 18 Visamäen kampuksella, D-talon ravintola Helmessä.

Menot