Kanta-Häme Hämeenlinna

Ruokaa heitetään roskiin Suomessa jopa 160 miljoonaa kiloa vuodessa

Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan ja ilmaston arvostusta.
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.

Ruokahävikin vähentämisellä on iso merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Lähes kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta, eli 1,3 miljardia tonnia, heitetään vuosittain pois.

Sunnuntaihin 15.9. asti kestävällä valtakunnallisella Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta.

Esimerkiksi koululaisille järjestetään valtakunnallinen Hävikki Battle -kilpailu, jossa Hämeenlinnasta on mukana Kaurialan koulu.

Kilpailussa kotitalouden valinnaisryhmien oppilaat valmistavat Hävikkiviikolla kauppojen hävikistä tai opettajan kokoamista yllätysraaka-aineista kahden ruokalajin aterioita ja osallistuvat halutessaan Instagram-kuvakisaan, jossa palkitaan näyttävimmät hävikkiannokset.

 

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasuja sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä.

Myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjun hiilijalanjälki on syntynyt turhaan.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa.

Hävikkiviikko on viestintäkampanja, johon kuka tahansa voi osallistua. Kampanjaan osallistuu joka vuosi elintarvikeketjun toimijoita ja muita organisaatioita, jotka viestivät omista toimistaan ruokahävikin vähentämiseksi.

Myös yksityishenkilöt voivat olla mukana Hävikkiviikossa esimerkiksi jakamalla ruokahävikkiä vähentäviä vinkkejä sosiaalisessa mediassa.