Kanta-Häme

Ruotsi on maailman kaunein kieli!

– Ruotsi on lempiaineeni. Se on kaunis ja helppo kieli. Ruotsalaiset ovat avoimempia ihmisiä kuin suomalaiset ja kieli suomea kauniimpi, hehkuttaa Sanna Malkamäki ylioppilaskirjoitusten ruotsin kielen kuullun ymmärtämiskokeen jälkeen.

Myös Mikko Hallamaa pitää ruotsin kielestä. Hän kuitenkin toteaa, että kieli jakaa kaverit Riihimäen lukiossa jokseenkin tasan kahteen leiriin. Toiset puhuvat pakkoruotsista, toiset taas pitävät kielestä.

Sekä Sanna Malkamäki että Mikko Hallamaa kirjoittavat ruotsin kielen, koska pitävät toisen kotimaisen kielen osaamista työelämässä välttämättömänä. Ruotsin kielen opettajan ammattia harkitseva Sanna ei edes epäröinyt kirjoittamista, mutta Mikko punnitsi vaihtoehtoja pitempään.

Molemmat abiturientit kirjoittavat pitkän matematiikan, mutta pitävät laajaa kielitaitoa yhtä tärkeänä. Samalla kannalla on myös heidän ruotsin kielen opettajansa, Kieltenopettajain liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.

Keskustelu ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi ei saa Jukaraiselta kannatusta. Myös kieltenopettajilla mielipiteet vaihtelevat.

Eduskunta joutuu syksyn aikana käsittelemään 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen vapaaehtoisesta ruotsin kielen opiskelusta.

Muutos liian kallis kunnille

– Jos siirrytään vapaaseen kielivalintaan, kielitaito köyhtyy entisestään. Englannin kielen taito ei yksin riitä. Toisaalta kunnilla ei ole varaa tarjota ruotsin rinnalle valinnaiseksi muita keskipitkiä kieliä kuten venäjää, espanjaa, saksaa, ranskaa, Jukarainen muistuttaa ja lisää, että jo pätevien opettajien saaminen on kynnyskysymys.

Oppilaiden on opiskeltava yksi pitkä ja yksi keskipitkä kieli. Pakollisesta ruotsin kielestä luopuminen saattaisi johtaa yleensäkin kielten opiskelun vähenemiseen.

– Kun ylioppilaskirjoituksissa ei enää tarvinnut kirjoittaa ruotsin kieltä, muiden kielten kirjoittaminen ei lähtenyt kasvuun. Kaikki valinnaiset kielet romahtivat. Samoin voi käydä kielten opiskelun valinnaisuuden lisääntyessä.

Kari Jukarainen toteaa, että toistaiseksi ei ole käyty keskustelua kielten vapauttamisesta kokonaan valinnaisiksi.

Painopiste puhetaitoihin

– Keskustelu pakko-opiskelusta on laajentunut. Nyt puhutaan pakkouskonnosta ja jopa pakkomatematiikasta. Ruotsin kielen opiskelun negatiivinen leimaaminen käynnistyi vasta 1990-luvulla. Siihen saakka oppiaine oli yksi toisten joukossa.

Kieltenopettajien liiton puheenjohtaja odottaa tänä vuonna valmistuvien uusien opetussuunnitelmien tuovan ruotsin kielen opetukseen uudistuksia.

Hän painottaisi nykyistä enemmän suullisen kielitaidon kehittämistä. On tärkeämpää osata puhua kuin keskittyä kielioppiin.

– Keskustelu pakkoruotsista käydään muualla kuin ruotsin tunneilla. Oppilaat eivät puhu pakkoruotsista. Riihimäen lukiossa keskimäärin 50-60 prosenttia oppilaista myös kirjoittaa ruotsin, Kari Jukarainen toteaa. (HäSa)