Kanta-Häme Hämeenlinna

Ruotsin palauttaminen yo-kokeisiin pakolliseksi saa vähän kannatusta Hämeenlinnassa

Tänään keskiviikkona on Ruotsalaisuuden päivä. Ruotsi koetaan tärkeäksi kieleksi opiskella, mutta sen palauttaminen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa ei saanut vastakaikua Kaurialan lukiossa.
Kaurialan lukion oppilaat Sohvi Hafrén (vas.), Kaisa Lähteenmäki ja Sanni Lehtonen pitävät ruotsia tärkeänä oppiaineena sen takia, että se on Suomen virallinen toinen kieli. Tänään vietetään Suomessa ruotsalaisuuden päivää, joka juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kaurialan lukion opiskelijoiden piirissä ruotsin kielen opiskelu saa vankkaa kannatusta.

– On tulevaisuutta ajatellen tärkeää opiskella ruotsia, koska se on Suomen toinen virallinen kieli. Jos esimerkiksi päätyy länsirannikolle opiskelemaan tai töihin, siellä tarvitaan ruotsia, Sanni Lehtonen pohtii Ruotsalaisuuden päivän aattona.

Lukion kolmannella opiskeleva Lehtonen aikoo kirjoittaa ruotsin myös ylioppilaskokeissa, samoin kuin Sohvi Hafrén, joka puhuu kotonaan isänsä kanssa ruotsia.

– Se riippuu hyvin paljon siitä, mihin on suuntautumassa lukion jälkeen. Moni jättää ruotsin kirjoittamatta siksi, että keskittyy mieluummin sellaisiin aineisiin, joista on jatkossa hyötyä, miettii Kaisa Lähteenmäki, joka ei aio kirjoittaa ruotsia.

Ruotsin kieleen pääsee tutustumaan oppilasvaihdolla

Hallitusohjelmaan on kirjattu pakollisen ruotsin palauttaminen yo-kirjoituksiin.

Pakollisuus ei saa kannatusta opiskelijoiden suunnalta, eikä reilun kymmenen vuotta ruotsia Kaurialan lukiossa opettaneelta Johanna Hurskaiseltakaan.

– Lähtisin siitä, että korostettaisiin ruotsin kielen positiivisia vaikutuksia ja hyötyä esimerkiksi jatko-opinnoissa ja työmarkkinoilla, Hurskainen toteaa.

Pakollinen ruotsi tippui vuonna 2005 ylioppilaskokeista.

Hurskaisen mukaan neljäntoista vuoden aikana ruotsin kirjoittajien määrä on tippunut tasaiseen tahtiin.

Ruotsia Kaurialan lukiossa opettava Johanna Hurskainen ei lämpene pakollisen ruotsin kielen palauttamiseen ylioppilaskokeeseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Johanna Hurskainen kertoo, että Kaurialan lukiolla on erilaisia tapoja päästä tutustumaan ruotsin kieleen käytännön elämässä. Koulussa käy vuosittain ruotsia äidinkielenään käyttäviä vieraita.

– Meillä on jatkunut viidentoista vuoden ajan vaihto-ohjelma tammisaarelaisen Ekenäs gymnasiumin kanssa. Vaihto-ohjelmassa oppilas voi käydä viikon tai jopa yhden jakson ajan ruotsinkielistä koulua ja asua perhemajoituksessa, jolloin ruotsia tulee puhuttua arjessa.

Harva käyttää ruotsia arjessa

Monille opiskelijoille ruotsin käyttäminen arjessa onkin harvinaista. Tämän allekirjoittavat myös Sanni Lehtonen ja Kaisa Lähteenmäki.

– Pohjoismaalaiset televisiosarjat tuovat kieliä tutuiksi, ja se on hyvä asia, Sohvi Hafrén pohtii, miten ruotsi saataisiin tutummaksi suomalaisille.

Nuoret ovatkin sitä mieltä, että englannin kieli on arkipäiväistynyt juuri television, pelien ja muun viihdetarjonnan takia, jolloin moni pitää sen opiskeluakin ruotsia tarpeellisempana. HäSa

 

 

 

Ruotsia kaavaillaan jälleen pakolliseksi yo-aineeksi

Hallitusohjelmaan on kirjattu ruotsin kielen toimituspalauttaminen ylioppilaskokeiden pakolliseksi aineeksi.

Opetusministeriön mukaan asia on valmistelussa tässä vaiheessa, eikä ministeriöllä ole vielä tarkempia tietoja sen aikataulusta.

Ruotsin pakollisesta ylioppilaskokeesta luovuttiin vuonna 2005.

Suomessa on järjestetty ylioppilaskirjoituksia vuodesta 1852 lähtien.

Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa yli 60 prosenttia vastanneista ei kannattanut ruotsin kielen palauttamista ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi.