Kanta-Häme

Ruotsin-maito vaihtuu uuteen paikallismaitoon

Arla uudistaa maitotuotteensa brändit täysin. Samalla kun ruotsalaisen maidon kuluttajamyynnistä luovutaan kokonaan, yhtiö ryhtyy markkinoimaan Suomessa paikallista maitoa.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin hämäläisten tuottajien maitoa myydään Maitoa Hämeestä -nimellä. Arlan uusimaalaisten tuottajien maitoa myydään Maitoa Uudeltamaalta -nimellä.

– Lupaamme, että paikallinen maito on määrätyltä alueelta. Maitoa Hämeestä on kerätty tietyn kilometrimäärän päässä Hämeenlinnasta, Arlan Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola sanoo.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski kertoo, että Maitoa Hämeestä -maito on tiloilta, jotka ovat alle 50 kilometrin päässä Hämeenlinnan meijeristä.

– Maitoa Hämeestä jalostetaan erillään muusta maidosta.

Ryhmä korostaa suomalaisuutta

Entinen Arla Ingman pudottaa nimestään Ingman-sanan. Ingmanin piti kertoa yhtiön suomalaisuudesta, mutta Kiskola kertoo kuluttajien tulkinneen nimen päinvastoin ruotsalaiseksi. Arla ja sen kymmenkunta yhteistyömeijeriä ottavat käyttöön nimen Arla Suomi -yhteistyöryhmä.

– Haluamme kertoa, että maitomme on suomalaisesta raaka-aineesta ja Suomessa valmistettua. Haluamme erottua vanhasta massasta, Kiskola sanoo.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotölkkien ulkonäkö muuttuu täydellisesti. Symbolit erottavat kussakin tuoteryhmässä esimerkiksi, onko tuote vähälaktoosista vai laktoositonta.

Maitotölkeissä annetaan tuotteesta entistä tarkempaa tietoa. Hämäläisen tilan tuottamassa ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin jalostamassa maidossa on jopa kartta, jossa kerrotaan Hämeenlinnan sijainti.

– Pystymme selkeyttämään tuotteita kuluttajille. Kuluttajien mielenkiinto tuotteita kohtaan on kasvanut tuntuvasti.

– Myös muutokset ovat nopeita. Esimerkiksi rahkan kulutus on kasvanut 30 prosenttia, Koski kertoo.

Julkinen keskustelu vaikuttaa niin ikään maitotuotteiden kulutukseen. Kun ryhdyttiin keskustelemaan, että rasva on mainettaan terveellisempää, voin kulutus kasvoi 30-40 prosenttia.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä on tehnyt myös terveydellisiä ja ympäristöllisiä linjauksia maitotuotteisiinsa. Maidosta ei poisteta valkuaisaineita vaan maito myydään maitona. Maitotölkkeihin ei asenneta muovikorkkeja.

– Emme laita ylimääräistä muovia maitopurkkeihin. Ylimääräinen ympäristökuormitus ei ole tätä päivää, Kiskola sanoo.

Kiskola toivoo rehtiä kilpailua

Arla-ryhmä ryhtyi vuonna 2009 tuomaan maitoa Ruotsista. Ruotsalainen maito jalostettiin ja pakattiin erikseen Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. Maidon tuonti Ruotsista on hiipunut koko tämän vuoden. Toimitusjohtajan Koski kertoo, että viimeiset erät kauppaan menevät toukokuussa.

– Horecalle toimitukset jatkuvat pidempään, koska siellä on pitkiä sopimuksia, Kiskola kertoo.

Horecalla tarkoitetaan tukkumyyntiä hotelleille, ravintoloille ja catering-yrityksille.

Arla on kertonut, että ryhmä saa nyt riittävästi kotimaista maitoa. Ruotsalaista maitoa ei enää tarvita täyttämään volyymeja.

Kilpailuvirasto esittää Valiolle 70 miljoonan euron sakkoa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kiista on markkinaoikeuden käsittelyssä.

– En puhuisi aivan rauhasta. Kilpailu on kovaa ja sitä käydään kaikin keinoin, Kiskola sanoo.

Kauppojen omien merkkien määrä ja niiden markkinaosuus on kasvanut tuntuvasti. Maitomerkkien hintaerot ovat yhtäkkiä revenneet, mikä hämmentää kuluttajia.

– Toivomme reilua ja rehtiä kilpailua, Kiskola sanoo. (HäSa)