Kanta-Häme

Ruotsin taitoa tarvitaan korkeakouluissakin

Hämeenlinnan Pohjola-Norden kyllästyi lehtien yleisönosastoissa ja muutoinkin julkisuudessa vellovaan keskusteluun niin sanotusta pakkoruotsista. Yhdistys haluaa kaikkien ruotsin kieltä kohtaan negatiivisten mielipiteiden keskellä nostaa esiin, miksi kieltä kannattaisi opiskella.

– Moni nuori kuvittelee, että jättämällä kirjoittamatta ylioppilaskirjoituksissa ruotsin, he pääsevät oppiaineesta eroon. Totuus kuitenkin on, että kieli on heillä uudestaan edessään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, muistuttaa Pohjola-Nordenin lähettiläänä kouluja kiertävä Ulla Salmi.

Hän viittaa korkeakouluopintoihin kuuluvaan virkamiesruotsin kokeeseen, joka on läpäistävä ennen kuin esimerkiksi maisterin paperit saa käteensä.

– Olen ollut yhteydessä Turun yliopistoon, josta esimerkiksi kerrottiin, kuinka he joutuvat nyt järjestämään viittä vaille maistereille valmentavaa opetusta, jotta he selviäisivät kielikokeesta ja valmistuisivat.

Salmi muistuttaa, että vaikka ruotsin kieli poistuisi pakollisten kouluaineiden joukosta, maan perustuslain kirjausta maan kaksikielisyydestä se ei poista.

– Siihen en usko, että perustuslakia tämän suhteen lähdettäisiin muuttamaan, joten vaatimus virkamiesruotsin taidosta säilyy.

Kirjoitukset motivoivat pänttäämään

– Kuinka moni aikoo kirjoittaa ruotsin, kysyy Ulla Salmi Kaurialan lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilailta.

Luokassa nousee vain 5–6 kättä.

Jos tavoitteena ei ole ylioppilaskoe, vaarana on, ettei oppilas viitsi kieltä paljon lukiossa päntätä.

Kaurialalaiset kuulivat Salmen tietoiskun ensimmäisinä. Tarkoitus on, että hän vierailee talven aikana kaikissa Hämeenlinnan seudun lukioissa.

– Ruotsi ei ole vaikea kieli, mutta sanojen ja kieliopin oppiminen vaatii vähän viitseliäisyyttä. Sitä paitsi ruotsi avaa portin myös muihin kieliin, kuten saksaan, Salmi muistuttaa.

Hän kertoo, että monessa työpaikassa esimerkiksi kaupankäynnin tärkeimmät kielet ovat englanti, ruotsi ja saksa.

Teho-opetuksen kautta kirjoituksiin

Vanajaveden opistossa iltaisin ruotsia opettava sekä yksityistunteja antava Salmi on ottanut tunnille mukaansa kaksi yksityisoppilastaan.

Lyseon lukiossa opiskelevat Pyry Pusa ja Anne-Mari Tolvanen ovat käyneet Salmen kanssa läpi kieltä aivan alkeista lähtien.

– Kielitaito on paranemaan päin. Tarkoitus olisi kirjoittaa ruotsi keväällä, Pyry Pusa kertoo.

Kaurialan lukiolaisista Ora Haulos sanoo, ettei aio missään tapauksessa kirjoittaa ruotsia. Häneen tietoisku ei tehonnut.

– Ruotsi on vastenmielistä, eikä sanastosta ole oikein mitään hajua. Enkä sitä paitsi usko, että kirjoitukseen osallistumisella olisi kovin suurta vaikutusta mun kielitaidon tasoon, hän epäilee.

Nella Heikinmäki taas on melko varma, että osallistuu myös ruotsin kirjoituksiin. Hän kertoo tienneensä, että jatko-opinnoissakin ruotsia tarvitaan.

– Ei tämä niin vaikeaa ole. Olen lukenut ruotsia 4. luokalta asti, joten minulla on A-ruotsi pohjalla ja nyt luetaan lukiossa B-ruotsia, Nella vertailee.

Kaurialan lukiolaisilla on mahdollisuus harjoittaa käytännön ruotsintaitojaan myös yhteistyössä tammisaarelaisen Ekenäs Gymnasiumin kanssa. Tänäkin vuonna jo kymmenkunta nuorta on ilmoittanut halustaan lähteä lyhyeen vaihtoon Tammisaareen. (HäSa)