Kanta-Häme

Ruuan hävittämiskielto kaupoille?

Ruokahävikkiä koskeva lakialoite keräsi toukokuussa yli 100 kansanedustajan allekirjoitukset. Puoluerajat ylittävä lakialoite esittää elintarvikelakiin lisäystä, joka velvoittaisi kaupat luovuttamaan myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet hyväntekeväisyyteen tai muuhun käyttöön.

Lakialoite on parhaillaan käsiteltävänä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Eduskunta jää kesätauolle heinäkuun ensimmäisellä viikolla, joten aloite ei todennäköisesti ehdi eduskunnan käsittelyyn ennen syksyä. Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo ei pidä kansanedustajien lakialoitetta erityisen tarpeellisena, koska hävikin pienentämiseksi tehdään jatkuvasti töitä, eikä asiaan tarvitse puuttua sääntelyn keinoin.

– Tässähän on kaiken aikaa puhuttu sääntelyn vähentämisestä, mutta nyt ollaan luomassa uutta sääntelyä, sitä mukaa kuin vanhaa poistuu, Kalervo sanoo.

Kalervon mukaan yli 90 prosenttia K-kauppiasta antaa jo nyt hävikkiruuan hyväntekeväisyyteen. Kalervon mukaan jäljelle jäävää 10 prosenttia selittää pitkälti se, ettei kaikkien myymälöiden alueella ole tahoa, joka ottaisi vastaan ruokalahjoituksia.

– Meillä on toistatuhatta myymälää ja etenkään pienimmiltä paikoilla ei välttämättä löydy vastaanottajia, Kalervo sanoo.

Lidlin vastuullisuusasiantuntija Maija Järvinen kertoo, että Lidlin ensisijaisena tavoitteena on, ettei myymälässä ole päivän päätteeksi myymättä jääneitä, vanhaksi meneviä tuotteita. Järvisen mukaan hävikkiruokaa annetaan kuitenkin hyväntekeväisyyteen useista kymmenistä myymälöistä ja kahdesta jakelukeskuksesta. Lidlillä on Suomessa 150 myymälää.

Järvisen mukaan tärkeää olisi myös kehittää ruoka-apua jakavien järjestöjen toimintaa, kauppoja koskevan pakottavan lainsäädännön sijaan.

Lidlille esimerkiksi lahjoitusten keskittäminen alueellisesti tai jopa valtakunnallisesti nykyistä isommille toimijoille olisi mieluisa vaihtoehto, Järvinen sanoo.

Hämeenmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Olli Vormiston mukaan ruokahävikin pienentäminen onnistuu entistä paremmin kehittyvien tilaus- ja tietojärjestelmien vuoksi. Osuuskauppa Hämeenmaan ruokahävikin määrä on pudonnut tammi-toukokuussa 75 000 kilolla edelliseen alkuvuoteen verrattuna. Vormiston mukaan tärkein tekijä hävikin pienentymisessä on tietojärjestelmä, joka on kehittynyt merkittävästi viime vuosina.

Nyt kauppoihin kertynyttä tietoa osataan hyödyntää paremmin. Tilatut ruokamäärät ja kauppojen menekki voidaan sovittaa yhteen.

– Yllättäviä trendejä on aina, mutta suuressa kuvassa ihmisten ostokäyttäytyminen noudattaa tiettyä rytmiä. Nykyään pystymme melko hyvin ennustamaan, montako asiakasta käy minäkin päivänä ja mitä he ostavat, Vormisto kertoo.

Asiakastiedon käsittelyn kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi valikoimien paikallisen suunnittelun.

– Vielä joitakin vuosia sitten kaikissa S-ryhmän kaupoissa piti olla tietty valikoima tuotteita, mutta nyt valikoimat suunnitellaan enemmän paikallisesti, Vormisto sanoo.

S-ryhmä on asettanut tavoitteeksi ruokahävikin vähentämisen 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös Keskossa on sitouduttu pienentämään ruokahävikkiä. Kalervon mukaan Keskon vastuullisuusohjelman tavoitteena on hävikin pienentäminen 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. HÄSA