Kanta-Häme Hämeenlinna

Nyt Ruununmyllyn koulun salin remonttiin satsataan - Aiemmin rahapulassa vain lattiaa tilkittiin

Koko syksyn käyttämättä ollut liikuntasali avautuu koululaisten ja iltaliikkujien iloksi vihdoin ensi keväänä. Edellisestä korjailusta on alle viisi vuotta.
Ruununmyllyn koulun liikuntasalin lattia tiivistettiin sisäilmaongelmien takia neljä ja puoli vuotta sitten. Työn touhussa kirvesmies Markku Lähevirta. Arkistokuva: Esko Tuovinen Kuva: Esko Tuovinen
Ruununmyllyn koulun liikuntasalin lattia tiivistettiin sisäilmaongelmien takia neljä ja puoli vuotta sitten. Kuva: Esko Tuovinen

Ruununmyllyn koulun liikuntasalin peruskorjaus alkaa joulukuun puolivälissä. Urakan hinta on noin 142 000 euroa.

Koko kuluvan syksyn pois käytöstä olleisiin sisäliikuntatiloihinsa koululaiset ja lukuisat iltakäyttäjät päässevät maaliskuun lopulla.

Salin lattiaa korjattiin sisäilman epäpuhtauksien ja käyttäjien oireilun vuoksi alkuvuonna 2015. Tuolloin katsottiin, että rahat riittivät vain lattian reunojen tiivistyksiin.

Edellinen korjaus ei maksanut edes kymmenesosaa nyt alkavan remontin hinnasta, mutta sillä jatkettiin salin käyttöaikaa,

– Ei se väliaikainen korjaus hukkaan mennyt, kun tähän syksyyn asti pärjättiin, sanoo kaupungin tilapalvelujen rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho.

Lattia uusitaan nyt täysin, betonilaattaan asti. Laatan pinta putsataan ja halkeamat tiivistetään. Samalla uusitaan kattojen ja seinien akustiikkalevyjä sekä vaihdetaan vanhat valaisimet ledeiksi.

Puuparketti vaihtuu nykyaikaiseen polyuretaanipintaiseen urheilulattiaan, jonka joustavuus syntyy muun muassa vanerijoustokasetista ja kierrätyskumista.

Lattian rakenteet eivät olleet nykyoppien mukaiset

Loppuvuodesta 2014 valmistuneessa kuntoselvityksessä liikuntasalin lattia todettiin pahoin vaurioituneiksi. Salaojitus ja sokkelirakenteiden vesieristys olivat raportin mukaan puutteellisia.

Edellisen tiivistämisen jälkeen tehdyt seurantamittaukset osoittivat Metsäalhon mukaan, ettei lattia voi enää odottaa koko koulun peruskorjausta, josta ei edes ole vielä mitään tietoa.

– Korjausten jälkeen käyttäjäkokemus parani. Mutta kun mittauksia käytiin läpi, päätimme, ettei enää aleta korjaamaan seinien reunoja uudestaan.

Mittauksissa näkyi mikrobeja, jotka kertoivat parkettilaudoituksen alla eristeenä olevan koolauslaudoitetun villatilan rakennevauriosta.

Koulun laajennusosa, jossa liikuntasali sijaitsee, valmistui vuonna 1990.

Metsäalhon mukaan lattia on rakennettu sen ajan normaalin rakentamistavan mukaisesti. Nykyoppien mukaan tuollaiset rakenteet eivät ole rakennusfysikaalisesti toimivia eikä niitä enää tehdä.

Betonilaatan halkeamien määrä selviää, kun lattia puretaan

Lattian reuna-alueiden avaamisen perusteella oletetaan, että maanvastaisessa betonilaatassa on laajemminkin halkeamia. Laatta on voinut Metsäalhon mukaan halkeilla aikoinaan betonin kuivumisvaiheessa.

Onko siis rakentamisessa tehty virhe?

– Ei varmaankaan. Tämä liittyy normaaliin betonin käyttäytymiseen. Halkeilua voi hallita liikuntasaumojen määrällä. Kun lattian päällysrakenteet saadaan purettua, nähdään paljonko halkeamia on.

Viimeksi kun lattian reuna avattiin, huomattiin iso laatan kutistumishalkeama laatan ja ulkoseinärakenteen välissä. Se tiivistämällä saatiin suurin ilmavuoto pohjan täyttömaasta tukittua. Mikrobivaurioinen villa korvattiin uudella.

– Noilla korjauksilla ei tietenkään poistettu rakennusfysikaalisia ongelmia. Tuollaisten väliaikaisten korjausten käyttöikä on 2–10 vuotta, eli siihen haarukkaan tämä menee, Metsäalho sanoo.

Metsäalho ei näe syytä, miksi peruskorjaus ei nyt onnistuisi. Suunnitelmat on tilattu Rambollilta, jonka asiantuntijat olivat mukana tekemässä juuri ilmestynyttä ympäristöministeriön Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus -opasta.

Juttuun on saatu tietoja myös kaupungin tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurrolta ja rakennuttajainsinööri Taru Gröhniltä.

Lue myös: Salin saumat on tiivistetty (9.3.2015)