Kanta-Häme

Ruusutarha rakentuu 2015

Aulangolle suunnitellun siirtolapuutarha Ruusutarhan rakentaminen käynnistyy näillä näkymin vuonna 2015.
 
Rakentamishankkeen moottorin, Teijo-Talot Häme Oy:n toimitusjohtaja Olavi Hallikainen toivoi alkujaan kireämpää aikataulua, mutta kaavaprosessi siirtänee rakentamisen aloituksen ensi vuoden yli.
 
Kiinnostusta Ruusutarhaa kohtaan riittää. Jo nyt on tehty parikymmentä ennakkovarausta.
 
Kaavaluonnos on lautakuntakäsittelyssä vielä tämän vuoden aikana, varsinainen kaavaehdotus esitellään keväällä ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn kaava pitäisi saada alkukesästä.
 
– Alueen infran (tiet, viemäröinnit, vesijohdot ja sähköt) rakentaminen ensi kesänä tuntuu hankalalta, koska emme voi tehdä sopimuksia maanrakennusurakoitsijoiden kanssa ennen kuin kaava on valmis ja vuokrasopimus kaupungin kanssa tehty, Olavi Hallikainen toteaa.
 
Hän arvelee maanrakennustöiden ajoittuvan vuoden päähän, itse mökkialue alkaisi hahmottua 2015 kesän aikana kysynnän mukaan.
 
– Tarkoitus on rakentaa aluetta ”kortteli” kerrallaan sieltä mistä kysytä on kovinta, Hallikainen selvittää.
 
Ruusutarhan rakentamisesta vastaa kiinteistöosakeyhtiö. Kun osakekauppa lähtee liikkeelle, siirtyy yhtiön hallinto ja johto osakkaiden johdettavaksi aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi uudessa kerrostaloyhtiössä.
 
Ruusutarhaan on suunniteltu noin 80 mökkitonttia. Tonttikoko on noin 400 neliötä, tontille sijoittuvan nykyaikaisen puutarhamökin koko on puolestaan 22,5 neliötä + 7,5 neliön parvi. Rakennukseen kuuluu myös ulkovarasto.
 
– Tarkkaa hintaa ei pysty sanomaan ennen kaavan valmistumista. Myös tuleva rakentamisaikataulu voi vaikuttaa hintaan. Alkuperäinen suunnitelma on, että hinta on noin 110 000 euroa muuttovalmiista tontista ja mökistä, Olavi Hallikainen kertoo.
 
Mökit valmistaa Teijo-Talot Häme. Ne ovat kaikki samanmallisia, sisutuksen huolehtii toki jokainen asukas itse.
 
Viljelypalstoja vielä lisäksi
Jokaisessa mökissä on oma wc, suihku, pienkeittiö takka ja rakennukseen tulee lattialämmitys.
 
Rakennus ei ole kuitenkaan talviasuttava, mutta mahdollistaa asumisen myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä.
 
Ruusutarhaan tulee myös erilliset viljelypalstat. Ne ovat mökkiläisten vuokrattavissa, mutta jos kaikille palstoille ei riitä mökkiläisistä vuokraajia, palstoja vuokrataan myös ulkopuolisille palstaviljelijöille.
 
Kaavaratkaisu määrittää lopullisesti tonttien lukumäärän sekä kulkemisen mökkialueelle.
 
Nykyisten kaavailujen mukaan mökkikylän liikenne ohjataan Aulangontieltä Linnasen kautta, eli samaa tietä pitkin kuin Aulangon ulkoilumajalle. Ulkoilumajan tuntumassa on jo nykyisellään laaja pysäköintialue, joka soveltuu kesäaikana myös mökkiläisten pysäköintiin.
 
Siirtolapuutarha-alueen pohjoisreunalla kulkee Aulangon-Heikkiläntie, mutta sen hyödyntäminen on epävarmaa, koska tie ei ole kaupungin omistuksessa.
 
Palvelujen keskellä
Ruusutarhasta haaveili jo Aulangon perustaja Hugo Standertskjöld, mutta häneltä oikean ruusutarhan toteutus jäi kesken. Nykyaikaisen siirtopuutarhan rakentaminen keskelle kansallismaisemaa nytkähti liikkeelle jo vuosia sitten. Alkujaan Teijo-Talot Häme kaavaili siirtolapuutarhaa itsenäiseen Tuuloksen kuntaan. Tuli kuntaliitos, ja samaan aikaan Hämeenlinnassa keskusteltiin toisen alueen perustamisesta Kantolan siirtolapuutarhan rinnalle. Toiveet ja tarpeet yhdistyvät Aulangolla.
 
– Tälle on selvä tilaus, kysyntää tuntuu olevan, Hallikainen toteaa.
 
Aulangolla siirtolapuutarhan ensimmäisiä suunnittelunäkökulmia oli alueen avoimuus Aulangon hengessä–kenellä tahansa on mahdollisuus liikkua myös siirtolapuutarha-alueella.
 
– Suunnittelu lähtee siitä, että ulkoilijat ja hiihtäjät voivat liikkua Aulangolla nykyiseen tapaan. Hiihto- ja ulkoilureittien tarkka linjaus on vielä tekemättä, mutta niiden vetäminen keskeltä mökkikylää ei ole mahdotonta, arkkitehti Johanna Närhi Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluosastolta toteaa.
 
Uusille siirtolapuutarhan asukkaille alueella on jo nykyisellään tarjolla laaja palvelutarjonta, kun aivan naapurista löytyvät golfkenttä ravintoloineen, pari muuta ravintolaa, kuntosali, ratsastustalli ja etenkin alueen luonto. Myös Aulangon ulkoilumajan hyödyntäminen on mahdollista.
 
– Meillä käy vuodessa kaikkiaan 25 000 pelaajaa. Varmasti osa heistä pohtii mökin hankkimista naapurista, Aulanko Golfin toimitusjohtaja Kari Kuivasaari uskoo.
 
Olavi Hallikainen kertoo muutaman golfaajan olleen jo yhteydessä puutarhamökkihankkeen osalta.
 
Kyselyjä on tullut Hämeenlinnan ja lähikuntien lisäksi etenkin pääkaupunkiseudulta ja Turun suunnalta.