Kanta-Häme

Ryhmäkoot kasvavat

Hämeenlinnan ja monen muunkin kantahämäläisen kunnan koulujen ryhmäkoot ovat vaarassa nousta hallituksen leikkausten seurauksena.

Valtioneuvosto päätti kehysriihessään leikata rajusti perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistamiaan valtionavustuksia. Näillä tuilla kunnat ovat viime vuosina muun muassa pienentäneet ryhmäkokojaan ja oppilaiden taustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa.

Muun muassa Hämeenlinnan kaupunki on hakenut ja saanut tätä perusopetuksen kehittämisrahaa.

– Kyllä me ollaan useampana vuotena siitä nautittu. Vuosittain olemme saaneet sitä noin miljoonan euron edestä, kertoo vs. tilaajajohtaja Antti Karrimaa.

Tälle vuodelle Hämeenlinnalle myönnettiin noin 900 000 euroa ryhmäkokorahaa ja 150 000 euroa tasa-arvorahaa. Karrimaa ei ole vielä saanut tietoa, koskeeko nyt sovittu leikkaus jo tätä vai vasta tulevia vuosia.

– Tämän päätöksen kanssa eletään, mutta varmasti vaikeammin kuin tähän saakka. Näinhän se aina on, kun jostain otetaan pois: se kehen se osuu, niin varmasti sattuu, Karrimaa pohtii.

Opetuksen laatu heikkenee

Käytännössä ryhmäkokorahan poistuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kaupunki enää jatkossa voi palkata ala- ja yläkouluihinsa niin sanottuja resurssiopettajia.

– Käytössä on ollut jakotunteja, opetusryhmiä on jaettu jopa koko päiväksi kahtia. Joissakin tapauksissa luokkaan on puolestaan palkattu joidenkin tuntien ajaksi toinen opettaja, Karrimaa kertoo.

Hänen mukaansa resurssiopettajia on hyödynnetty monessa kaupungin koulussa.

– Me on saatu miljoonalla hyvinkin paljon aikaan. Kyllä laaturahan putoaminen tulee valitettavasti näkymään opetuksen laadussa, Karrimaa sanoo.

Hän kiittelee, ettei kaupunki ole kuitenkaan laskenut vakituista henkilöstörakennettaan hankerahojen varaan. Irtisanomisia ei Hämeenlinnassa siis leikkauspäätöksen vuoksi tarvita.

Remonttituet loppuvat

Hallitus päätti kehysriihessä lakkauttaa myös oppilaitosten perustamishankkeisiin myöntämänsä tuet.

Tänä vuonna tukea koulujensa peruskorjauksiin, laajennuksiin ja uudishankkeisiin sai seitsemän kuntaa. Lisäksi opetusministeriöllä oli jo suunnitelma noin viiden koulun peruskorjauksen tukemiseen vuosittain vuosille 2015-17.

Joukossa ei ole yhtään kantahämäläistä koulua.

Karrimaa kertoo, ettei Hämeenlinna ole päässyt osalliseksi näistä tuista pitkiin aikoihin. Viimeisin kohde, johon kaupunki on saanut oppilaitosten perustamistahaa, oli Rengon Kirkonseudun koulun remontti, joka alkoi syksyllä 2011.

– Valitettavasti meidän kouluhankkeiden suunnittelusykli on tällä hetkellä paljon hektisempi kuin mitä perustamishankerahat olisivat mahdollistaneet. Ongelmat ovat painaneet tukien ohi.

Eli esimerkiksi tähän tulossa olevaan Nummen koulun uudisrakennukseen Hämeenlinna ei olisi joka tapauksessa voinut edes hakea perustamisrahaa?

– Ei millään, Karrimaa vastaa. (HäSa)