Kanta-Häme

Ryttylän Punkanjoki rehevöityi ojaksi – vieraslaji isosorsimolle ei pärjää kuin kaivinkone

Kyläläiset kutsuvat sitä tuttavallisesti Punkanojaksi, mutta kartan mukaan se on oikea joki.

Ryttylässä muistetaan vielä aika, jolloin joella voitiin meloa, soudella ja jopa uida uimarannalla.

Joki on viime vuosina rehevöitynyt ja lähes kasvanut umpeen. Vieraslajikasveista isosorsimo valtaa jokiuomaa ja rannoilla rehottaa paikoin isoja jättipalsamikasvustoja.

 

Aikoinaan rehuksi Suomeen tuotua isosorsimoa istutettiin Hämeeseen jo 1800-luvun loppupuolella. Viime vuosikymmeninä se on levinnyt vauhdilla, ja siitä on tullut varsinainen vesistöjen vaiva.

Isosorsimo on vieraslajina painajainen, sillä se leviää nopeasti sekä vahvoilla juurakkoversoilla että siementämällä. Se syrjäyttää muun vesikasvillisuuden tieltään ja tukkii uomaa.

Isosorsimon juurakot ovat vahvoja ja sitkeästi pohjassa. Niitä ei pystytä niittämään samoin kuin järviruokoa tai kaislikkoa. Työhön tarvitaan raskasta kaivinkonekalustoa ja se maksaa.

 

Ryttylässä kyläyhdistys on lähtenyt yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa puuhaamaan joen kunnostamista.

Yhdistyksen sihteeri Eeva-Liisa Niinioja on toiveikas, sillä myös joen virtaamasta huolehtiva Punkanjoen perkausyhtiö näyttää hankkeelle vihreää valoa.

– Joki voisi olla meidän ylpeytemme ja kaunistaa kylää, kunhan se saataisiin ruopattua, Niinioja perustelee hanketta.

Vanajavesikeskuksessa valmistui viime vuonna kunnostussuunnitelma, johon saatiin Ely-keskukselta rahoitusta.

Ryttylässä joen uomasta on tarkoitus kaivaa 1,5 kilometrin matkalta vesikasvillisuutta ja läjittää se tiiviiden pressujen sisään kunnan maille.

 

Isosorsimo on levinnyt Punkanjokeen Puujoesta, jossa sitä on kilometrien matkalla.

Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä joutuu toteamaan, että vaikka Punkanjoki perataan, isosorsimon paluuta tulva-aaltojen mukana on vaikea torjua jatkossa.

Rehevöityminen ja umpeenkasvu hidastaa veden virtaamista muutenkin hidasjuoksuisessa uomassa.

Punkanjoen perkausyhtiössäkin joen kunnostustarve tiedetään. Päätoimitsija Juhani Rahkonen kertoo yhtiön tehtävänä olevan huolehtia joen kuivatuskunnon ylläpidosta.

Rehevöityminen ja umpeenkasvu hidastaa veden virtaamista muutenkin hidasjuoksuisessa uomassa.

– Tulva-aikaan ja rankkasateilla vesi jopa nousee Puujoesta ylävirtaan Punkanjokeen, joka toimii silloin Puujoen tulvavesi-altaana, Rahkonen kuvaa rehevöitymisen syitä.

 

Jättipalsamin kitkeminen yksityisten omistamilta rannoilta on sekin talkooväelle lähes mahdotonta.

Hausjärven kunnan omistamilta rantaosuuksilta palsamia voidaan juuria pois.

– Koska lain mukaan tontin omistajan on kitkettävä vieraslajit maaltaan, toivoisimme kunnan tässä kannustavan asukkaita kitkemällä kunnan rannat. Kunta maanomistajana näyttäisi, miten on toimittava, Eeva-Liisa Niinioja sanoo.

Myös talkoita valmistellaan. Kyläyhdistys on valmis kokoamaan väkeä pienimuotoisiin talkoisiin, joilla vauhditettaisiin vieraslajitalkoita vaikkapa Vanhan kylätien sillan luona.

 

Perkausyhtiön saaminen mukaan joen kunnostamiseen vauhdittaisi alkuun pääsemistä. Yhtiöllä on viranomaisen hyväksymä ja voimassa oleva perkauslupa eli sitä ei tarvitsisi hakea erikseen.

Rahkonen epäilee, ettei ruoppaamiseen päästä kovin nopealla aikataululla. Jos tarvittava muutaman kymmenen tuhannen euron rahoitus saadaan kokoon, työn käynnistämistä voi hidastaa myös rakennusalan täystyöllisyys.

– Ryttylässä on jo parin vuoden ajan odottanut rapautuvien rantapenkkojen paalutus. Liian lämmin talvi ja nyt urakoitsijan kiireet ovat siirtäneet työtä, joka tehdään vihdoin syyskesällä, Rahkonen kertoo.

Vanajavesikeskus valmistelee rahoitushakemusta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jolta on mahdollista saada kunnostuskustannuksiin 50 prosenttia avustusta. HÄSA

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic