Kanta-Häme

Saammeko esitellä, ihmemies Juuse Saros

Kaupungilla riittää onnittelijoita, kun Juuse Saros käy kahvilla. On juuri uutisoitu, että Leijonien päävalmentaja Erkka Westerlund haluaa Saroksen Leijonien maajoukkueleirille näyttämään kykynsä maalivahtina.

Ei ihme.

Nuorella lupauksella on takana loistava kausi. Mitä nyt viimeisissä peleissä ote vähän herpaantui, mutta kaiken kaikkiaan kausi oli tulokkaalle todella tasainen. Ilmeisesti Saros on parhaimmillaan paineen alla. Hän nimittäin osallistui kevään yo-kirjoituksiin ja samalla pelasi parhaat pelinsä.

– Vähän on pitänyt aikatauluja sumplia.

Saros kirjoitti syksyllä ruotsin ja terveystiedon. Keväällä ohjelmassa olivat äidinkieli, matematiikka ja englanti.

– Äidin mieliksi uusin myös ruotsin. Kyllä kannatti, tulos parani.

Saros sanoo, että opettaja-äiti onkin ollut suuri apu ja tuki koulun kanssa. Äiti on pitänyt huolen, että kouluhommat hoidetaan ajallaan. Huhuja on liikkunut myös siitä, että Leila Saros toimisi poikansa managerina.

– Jääkiekon hoidan ihan itse, Saros vastaa.

Juuse Saros aloitti jääkiekon pelaamisen korttelikiekossa 8-vuotiaana. Sitten perhe muutti vuodeksi Naantaliin, missä Saros jatkoi pelaamista. 10-vuotiaana hän aloitti HPK:n junioreissa.

11–12-vuotiaana alkoi kiinnostaa maalivahtipeli, koska se “tuntui siistiltä”.

Saros sanookin, että hänen lahjojensa salaisuus on määrätietoinen harjoitteleminen ja halu olla hyvä.

– Pienestä asti olen halunnut ammatikseni urheilla.

Jääkiekko ei kuitenkaan ollut selkeä lajivalinta. 5-vuotiaasta aina teini-ikään asti Saros pelasi myös salibandyä. Salibandyyn veti isoveli Eemelin esimerkki.

Saros harrasti myös jalkapalloa 6-vuotiaasta aina 12-vuotiaaksi asti.

Saros nauraa, että on mennyt paljon isoveljen perässä liikuntaharrastuksiin. Veljesten suhde on edelleen hyvä ja läheinen.

– Isoveli antaa elämänohjeita. Viestittelemme aika paljon ja näemme aina, kun hän on kotona käymässä.

Keväällä Hämeenlinnassa koettiin poikkeuksellinen jääkiekkohuuma, kun HPK voitti kymmenen ottelua putkeen ja pääsi kuin pääsikin playoff-kahinoihin.

Saroksen mukaan kyse oli vain siitä, että joukkue pelasi pelin kerrallaan ja antoi kentällä kaikkensa. Se oli joukkueen yhteinen päätös.

HPK:n kausi päättyi viime viikolla. Sen jälkeen on vähän juhlittu ja käyty joukkuekavereiden kanssa Prahassa. Ensi viikolla alkaa A-maajoukkueen leiri Vierumäellä.

– Ei tässä mitään. Katsotaan, kuinka kauan saan olla maajoukkueleirillä ja sitten ryhdytään Kerhon kanssa treenaamaan. Paineettomassa tilassa tässä mennään. Olen maajoukkueleirille nuori kaveri, otan sen vain plussana, että pääsen mukaan.

Juuse Saros menee kesällä armeijaan. Hän hakee urheilujoukkoihin Santahaminaan, jolloin palveluksen saisi päätökseen jo marraskuun alussa.

– Saisi sen alta pois. En mä siitä mitenkään innoissani ole.

HPK:n maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen sanoo Juuse Saroksen olevan fyysistä ikäänsä kypsempi. Kun henkiset ominaisuudet ovat “loistavat” ja päälle tulee vielä fyysisiltä ominaisuuksiltaan “todellinen urheilija”, Lehtosen mukaan asiat ovat erittäin hyvin.

Saros pelasi menneellä kaudella 51 liigapeliä niinsanotusti nollakokemuksella.

– Kova paketti 18-vuotiaalle, kuittaa Lehtonen.

Juuse Saros itse sanoo pelaamisen olevan kivaa.

Maalivahdin tärkeä ominaisuus on paineensietokyky. Saroksen mukaan pää pysyy kyllä hyvin kylmänä ja sitä voi myös harjoitella miettimällä etukäteen mahdollisia pelitilanteita.

– Tämä on vain jääkiekkoa, ei se niin iso juttu ole.

Vapaa-aikana Saros yrittää olla ajattelematta jääkiekkoa, koska se on paras tapa nollata.

“Nollaamisen” Saros sanoo olevan suhteellisen helppoa.

– Maailmassa on niin paljon kaikkea muutakin kuin jääkiekko.

Vuonna 2013 Nashville Predators varasi Juuse Saroksen varausnumerolla 99. Joukkueella on neljä vuotta etuoikeus tehdä sopimus Saroksen kanssa.

– Siitä ei ole puhuttu mitään, eikä tässä ole mikään kiire. Katsotaan sitten, kun sen aika on, Saros sanoo.

– Jokaiselle muotoutuu oma polku pelaajana. En ole tottunut katsomaan eteenpäin, mutta yllätyksiä on tullut paljon, Saros sanoo viitaten tuoreeseen maajoukkuekutsuun ja NHL-varaukseen.

Fanikirjeet on nuorelle lupaukselle jo tuttuja ja nimikirjoituksia hän on saanut jaella.

– Oli hauska, kun yksi pieni poika oli katselemassa penkkareita ja halusi ottaa kuvan. Hän sitten lähetti kuvan myös minulle, Saros sanoo.

Millainen esikuva Saros on omasta mielestään?

– Maanläheinen ihminen. (HäSa)