Kanta-Häme

Sääntely uhkaa vain paisua

Euroopan unioni on hukuttamassa finanssialan yrityksiä sääntelyyn. Suomessa ala pelkää, että tilanne muuttuu entistä pahemmaksi, kun tehdään osittain hallitsemattomasti virkamiesten tulkintoja ja ohjeita säädöksistä.

– Jossakin vaiheessa pitäisi painaa jarrua. Jossakin vaiheessa on mietittävä myös U-käännöstä, Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.

Euroopan unionin sääntelyvyöry alkoi, kun finanssikriisi puhkesi vuonna 2008. Pankeille, vakuutusyhtiöille ja arvopaperialan yrityksille ryhdyttiin laatimaan säädöksiä, joilla estettäisiin kriisit.

EU:lla oli esimerkiksi ennen kriisiä pankkien vakavaraisuudesta parisataa sivua direktiivejä. Niiden mukaisesti vakavaraisuudesta säädettiin lähinnä kansallisella lainsäädännöllä. Kansalliset viranomaiset, Suomessa Finanssivalvonta, valvoivat säädösten noudattamista ja yritysten tilaa. Nyt pelkästään EU:n säädösten määrä on kasvanut lähes 4 000 liuskaan.

– Pankeissa aika moinen juristiarmeija käy läpi asioita, Mattila kertoo.

Sääntelystä…ylisääntelyä

Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt ovat joutuneet samanlaisen säännöstulvan alle kuin pankit. EU:hun on rakennettu suuret valvontaviranomaiset valmistelemaan sääntelyä. EBA on Euroopan pankkivalvontaviranomainen, EIOPA Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja ESMA Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen.

EU:n valvontavirastojen henkilöstö on paisunut. Vakuutusyhtiöiden sääntelyä valmisteli aikaisemmin EU:n komissiossa 19 henkilöä. EIOPA:lla on nyt 143 työntekijää.

Suomalaiset finanssiyritykset eivät vastusta alan sääntelyä vaan kannattavat sitä. Alalla on kuitenkin yhä vahvempi käsitys, että sääntely on mennyt jo ylisääntelyn puolelle.

– Nyt tarvittaisiin työrauha, jotta jo päätetyt mittavat sääntelyuudistukset voitaisiin viedä läpi, Mattila sanoo.

Finanssialaa huolestuttaa, että säädösten määrä kaiken aikaa kasvaa ja vaikutusmahdollisuudet niiden sisältöön vähenevät. Aikaisemmin säädöksiä valmisteltiin direktiiveinä ja asetuksina, jotka käsiteltiin jäsenvaltioissa ja EU:n parlamentissa. Nyt niitä tehtailevat EU:n valvontaviranomaiset alemmantasoisina asetuksina ja ohjeina. Niitä ei monilta osin hyväksytetä europarlamentissa ja joista ei välttämättä edes kysytä jäsenvaltioiden mielipidettä.

– Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisetta EIOPA:lta on pyydetty vakuutusyhtiöiden vakavaraisuushankkeessa (Solvenssi II -direktiivi) ohjetta 34 asiasta. Se on antanut ohjeita 700 asiassa, Finanssialan keskusliiton johtava lakimies Pia Santavirta kertoo.

– Ohjeiden antaminen voi olla yhtenäisyydelle tarpeellista, mutta kokonaisuudessaan ohjeita on valtava määrä.

Suomi voi…vastustaa

Finanssiyritykset vaativat, että ainakin Suomi pyrkisi taistelemaan ylisääntelyä vastaan. Suomen ei tulisi tulkita säädöksiä EU:ta tiukemmin. Laissa ja määräyksissä ei pitäisi luoda kansallisia vaatimuksia. EU-viranomaisten ohjeita ei pitäisi muuttaa sitovaksi sääntelyksi lailla tai omien viranomaisten määräyksillä.

Suomi voi myös vastustaa uutta sääntelyä tai jäädä sen ulkopuolelle. Finanssialan keskusliiton mielestä Suomen pitäisi ottaa kielteinen kanta euroalueen yhteiseen talletussuojarahastoon. Järjestön päättäjätutkimuksen mukaan 71 prosentilla Suomen päättäjistä on kielteinen kanta talletussuojarahastoon.

– 67 prosenttia päättäjistä pitää myös hyvänä ratkaisuna, että Suomi jäi rahoitusmarkkinaveron valmistelun ulkopuolelle, Mattila sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic