Kanta-Häme

Säästöleikkurin terä väisti lapsia ja nuoria

Riihimäen kaupunginvaltuuston budjettikokouksen yleisenä huolenaiheena oli kaupungin talouden suunta.

Uusi kaupunginjohtaja Sami Sulkko muistutti, että tosiasiallisesti kaupungin kaikki tilinpäätökset vuodesta 2006 lähtien ovat olleet alijäämäisiä. Hänen mukaansa tavoitetta riittää siinä, että vuosikate saataisiin riittämään investointien lisäksi lainojen lyhentämiseen.

Tällä hetkellä kaupunki velkaantuu edelleen. Tämän vuoksi budjettia olivat jo karsineet niin kaupunginjohtaja kuin -hallituskin. Edessä ovat myös jo aiemmin päätetyt henkilöstön yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan puolen miljoonan säästöjä.

Vastuuta rahojenkäyttöön vaati muun muassa kokoomuksen Eija Aittola.

– Rahoituslaskelma näyttää todellisen taloustilanteemme. Eipä hääviltä näytä. Velkaantumisaste on 74 prosenttia, kun se saisi olla 50, hän pohdiskeli.

– Palvelut riippuvat siitä, onko talous terve vai sairas. Nyt näyttää siltä, että sairaus vain pahenee. Hirvittää asua Riihimäellä, Kai Heimonen (kok.) maalaili.

Illan toinen kantava teema oli tyytymättömyys talousarvioehdotuksen lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuviin säästöpäätöksiin.

– Me tavoittelemme lapsiin kohdistuvien säästöjen minimoimista, tiivisti vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sari Jokinen.

– Pitää myös kantaa huolta henkilöstöstä. Jo nyt kiky pidentää työaikaa ja lomarahoja leikataan, perusteli Tiina Mämmelä (vihr.) varhaiskasvatuksen ryhmäkoon suhdeluvun säilyttämistä nykyisessä eli 1:7:ssä.

Kaupunginhallituksen ehdotus oli korottaa lapsilukua lain sallimaan kahdeksaan lapseen hoitajaa kohti.

Muun muassa Mika Laine (kd.) ihmetteli, miksi kotihoidon tuen kuntalisä eli Riihimäki-lisä nousee tapetille toistuvasti, vaikka valtuusto on ilmaissut useaan otteeseen tahtovansa pitää siitä kiinni.

– Kotihoito on todettu halvimmaksi hoitomuodoksi. Kaikki lähistön kunnat ovat lakkauttaneet kuntalisän, miksi me emme hyödyntäisi tätä tilannetta, Laine kyseli.

Valtuustossa äänestettiin 17 kertaa talousarvion muutosesityksistä. Kuusi esitystä johti muutoksiin ja yhteensä noin 500 000 euron menolisäyksiin.

Varhaiskasvatuksen ryhmäkoko päätettiin pitää äänestyksen jälkeen ennallaan ja myös alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon Riihimäki-lisä säilyi. Lisää maksetaan 150 euroa kuukaudessa tukiehdot täyttäville, enintään 4000 euroa bruttona ansaitseville perheille.

Kuudesluokkalaisten ruotsinkielenopetukseen tarvittavan kieltenopettajan palkkaukseen päätettiin Jarmo Leväsen (sd.) ehdottamana varata rahaa koko budjettivuodeksi, vaikka kaupunginhallitus oli esittänyt rahaa vain kevätlukukaudeksi. Eija Aittolan ajatus siitä, että luokanopettajat koulutettaisiin opettamaan ruotsia, ei saanut vastakaikua.

Myös peruskoulunopettajien sijaismäärärahan puolitus 206 000 eurosta runsaaseen 100 000 euroon peruttiin.

Enemmistön kanta voitti myös Nuorisoasuntojen avustuksen kohdalle. Se palautettiin 20 000 eurosta takaisin 40 000 euroon. Ennalleen palautuivat myös kulttuuri- ja vapaa-ajanjaoston yhdistysavustukset.