Kanta-Häme

Säästöpankit tiivistyvät uudeksi yhteenliittymäksi

Suomen 25 säästöpankkia muodostavat yhteenliittymän, joka toimii markkinoilla ja pankkisääntelyssä yhtenä pankkina. Kaikkien näiden pankkien hallintoelimet ovat hyväksyneet uudet järjestelyt.

Yhteenliittymän ulkopuolelle jää neljä säästöpankkia, jotka sulautuvat osakeyhtiömuotoiseksi Oma Säästöpankiksi. Siihen sulautuu hämeenlinnalainen kantasäätöpankki, kun taas hämeenlinnalainen Lammin Säästöpankki menee yhteenliittymään.

– Pankit säilyttävät itsenäisyytensä yhteenliittymässä, mutta niiden on noudatettava yhteenliittymän sääntöjä, Lammin Säästöpankin toimitusjohtaja Markku Moilanen sanoo.

Säästöpankit järjestyvät OP-Pohjola-ryhmän tavoin. Yhteenliittymän keskukseksi perustetaan Säästöpankkiliiton tilalle Säästöpankki Osuuskunta. Keskuspankkitoimintaan on jo perustettu Säästöpankkien Keskuspankki Suomi.

– Yhteenliittymän toiminta alkaa ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä tai viimeistään vuoden 2015 alusta, Moilanen kertoo.

Vaihtoehdot…on selvitetty

Pankkisääntely pakottaa säästöpankit perustamaan yhteenliittymän. Moilanen kertoo, että säästöpankit kävivät tarkasti läpi neljä vaihtoehtoa. Yhteenliittymän vaihtoehtoina olivat nykytilanne, sulautuminen alueellisiksi säästöpankeiksi ja valtakunnallinen Säästöpankki Suomi.

– Olemme joutuneet olemaan varsin vaisuja tänä vuonna. Yhteenliittymä tekee mahdolliseksi sen, että Lammin Säästöpankki jatkaa kasvuaan.

Säästöpankkien suurin ongelma uudessa sääntelyssä on, että saatavia muilta pankeilta ei voi enää kirjata suoraan omiksi varoiksi. Sääntelijä ei luota siihen, että toinen pankki pystyy vastaamaan veloistaan. Säästöpankeilla taas on paljon keskinäistä rahaliikennettä.

Vapauttaa…satoja miljoonia

Moilanen kertoo, että laskelmien mukaan sääntely olisi jäädyttänyt säästöpankkien pääomia 225 miljoonalla ja likviditeettiä 250 miljoonalla eurolla.

– Yksin Nooa Säästöpankki ja Säästöpankkien Keskuspankki olisivat sitoneet 36 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa.

Ylimääräisten pääomien sitoutuminen vakavaraisuuteen ja likviditeettiin olisi nostanut säästöpankkien antolainauskorkoja 1–1,5 prosenttiyksikköä.

– Emme voisi olla markkinoilla, jos korkomme olisi näin paljon kilpailijoitamme korkeampi, Moilanen toteaa.

Yhteenliittymänä säästöpankit hankkivat luottoluokituksen ja voivat rahoittaa toimintaansa ulkomaisilla lainoilla. Talletuksia ei jatkossa voi käyttää entiseen tapaan pitkien luottojen rahoittamiseen.

– Yhteenliittymä on taloudellisesti ja asiakkaalle aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin yhdeksi säästöpankiksi sulautuminen. Nyt kuitenkin säilytetään paikallisuus, Moilanen sanoo. (HäSa)