Kanta-Häme

Säästöt iskivät Kiipulaan

Kiipulan kuntoutuskeskuksen arki vaikeutuu Janakkalassa, kun harkinnanvarainen Aslak-kuntoutus päättyy yllättäen jo elokuun lopussa.

Kiipulassa on järjestetty vuosittain 40 Aslak-kurssia, jotka on tarkoitettu lähinnä työikäisten ammatilliseen varhaiskuntoutukseen.

Kiipula ei ole ongelmineen yksin. Monien Suomen kuntoutuskeskusten talous heikkenee, sillä joissakin keskuksissa jopa puolet kurssitarjonnasta on ollut Aslakia.

– Meillä tilanne on sikäli hyvä, että Kiipulalla on toimipisteitä Turengin kuntoutuskeskuksen lisäksi myös kaupungeissa. Se helpottaa avokuntoutuksen järjestämistä, Kiipulan kuntoutusjohtaja Marjukka Aaltonen pohtii.

Aslakin ja sen seuraajaksi suunnitellun Aura-kuntoutuksen lopettaminen lisäävät kuntoutuskeskusten epävarmuutta. Auraa ehdittiin valmistella vuosia, mutta nyt kuntoutus haudataan jo ennen syntymäänsä.

– Tulevaisuus on kysymysmerkki. Odotamme jännityksellä Kelan päätöstä meneillään olevista tarjouskilpailuista. Saa nähdä, mitä kursseja on ensi vuonna, Aaltonen sanoo.

Uuden hallitusohjelman säästöt tulivat Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huuskolle täytenä yllätyksenä. Hän epäilee yli 20 miljoonan euron leikkauksen harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta olevan väärinkäsitys.

– Ehkä päättäjät kuvittelivat uuden Aura-kuntoutuksen vaativan lisärahoitusta. Näin ei ollut. Aura oli määrä käynnistää Aslakin rahoilla, Huusko kertoo.

Säästöpäätökset lopettavat kokonaan Kelan työssä oleville tarjoaman varhaiskuntoutuksen. Lakisääteiset kuntoutukset ja sairausryhmäkohtaiset kurssit hoidetaan, mutta ennaltaehkäisy unohdetaan. Kelan kuntoutuksesta tulee yhä sairauskeskeisempää.

Työurien pidentämisestä puhuminen pitäisi lopettaa.

– Ei tämä kivaa ole. Olemme lähettäneet tuhannelle kuntoutukseen hyväksytylle kirjeen, jossa ilmoitamme kurssin peruuttamisesta. On harmi, ettei tarjolla ollut minkäänlaista siirtymäaikaa. Aslak lopetettiin nopeasti, Huusko murehtii.

Kiipulassa kuntoutetaan vuosittain 2 200 ja koko maassa yli 100 0000 ihmistä. Paljon arvostelua osakseen saaneeseen Aslakiin on osallistunut vuosittain noin 14 000 ihmistä.

Niin Huusko kuin Marjukka Aaltonenkin eivät kiistä kaikkea Aslakin osakseen saamaa kritiikkiä. Kun kuntoutus 80-luvun alussa alkoi, olivat sen käyttäjät pääasiassa fyysisen työn tekijöitä. Nykyisin metsurit ja rakennusmiehet ovat vaihtuneet opettajiin ja hoitohenkilökuntaan.

– Auran piti olla kokonaan uudistettu Aslak, Huusko huomauttaa.

Kuntoutukseen hakeudutaan nykyisin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sijaan mielenterveysongelmien vuoksi.

– Kuntoutus räätälöidään osanottajien mukaan. Ihmiset haluavat päästä kotiin yöksi ja siksi lokakuun alussa käyttöön tuleva osakuntoutusraha on paikallaan. Sitä maksetaan myös alle kuusi tuntia kestävästä kuntoutuksesta, Huusko sanoo.

Kela jatkaa Suomen suurimpana kuntouttajana, mutta keskittyy jatkossa lakisääteiseen kuntoutukseen.

– Harkinnanvaraista kuntoutusta annetaan nuorille ja vanhoille, mutta ei enää ennaltaehkäisevää varhaiskuntoutusta työikäisille, Huusko korostaa. (HäSa)

Menot