Kanta-Häme

Säästövaatimukset hirvittävät

– Parin miljardin euron leikkaus kuntasektorilta tietää Hämeenlinnalle prosenttia kokonaispotista eli 20 miljoonaa euroa. Valtava summa ja hurjalta tuntuu, jos tuollainen sopeutus pitäisi tehdä vaalikauden aikana, sanoo Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Forssan kaupunginjohtajan Sami Sulkon mukaan kahden miljardin säästöt on mahdollista tehdä jopa vaalikauden aikana.

– Se vaatii rohkeita ja radikaaleja uudistuksia, hän sanoo ja muistuttaa, että kuntien organisaatiossa on paljon tyhjäkäyntiä ja tehottomuutta.

Muun muassa kokoomuksen papereissa linjataan, että kuntien menoja leikattaisiin miljardilla ja toinen miljardin säästyisi kuntien toimintoja tehostamalla.

Tuoreet kuntien ja valtion alijäämäluvut kertovat tylyä kieltä. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna 0,2 prosenttiyksiköllä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajan, joka on kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka pysyi viime vuonna juuri ja juuri alle 60 prosentin bkt:sta eli tuon kasvusopimuksen rajan.

Joka tapauksessa velkaantumisvauhti on kova. Valtion velka kasvoi viime 6,6 miljardia, kuntien 1,5 miljardia ja sosiaalirahastojen 0,3 miljardia euroa eli julkinen velan kokonaiskasvu oli 8,4 miljardia.

Kenakkala ei kiellä säästötarvetta ja tunnustaa edellä mainitut luvut koviksi.

Hän pohtii enemmänkin sitä, mistä kuntien menoja voidaan leikata. Tehtäviä toki voidaan vähentää, mutta jonkun ne pitää kuitenkin hoitaa.

Hyvä kysymys on se, miten säästöt syntyvät, jos kuntien tehtäviä vain siirretään valtiolle.

Tehostamisessa hän näkee mahdollisuuksia.

– Digitalisointi tuo varmasti kustannustehokkuutta. Pitää myös pohtia, millaisilla malleilla palveluja tuotetaan ja miten nykyistä tekemistä kehitetään, hän sanoo.

Sulkolla on selkeä resepti toimintojen tehostamiseen.

– Johtamista on uudistettava niin, että vastuullisten virkamiesten valta järjestellä töitä ja henkilöresursseja kasvaa.

– Kuntarakennetta pitää uudistaa liitoksilla. Vain elinvoimaiset, vahvat kunnat voivat toimia taloudellisesti terveesti ja riittävän tehokkaasti.

Sulkon mielestä tuottavuuspotentiaalia on, mutta se hukataan moniportaiseen päätöksentekoon.

– Lautakuntapäätöksissä ei aina edetä kokonaistalouden edun näkökulmasta. Tenniskenttiä pidetään yllä vaikka tenniksen pelaajia ei olisi, ottaa hän kärjistetyn esimerkin.

Hämeenlinna ja Forssa eivät ole talousmurheineen yksin. Samojen ongelmien kimpussa painivat useimmat kunnat.

– Alustavat keskustelut kollegojen kanssa pyörivät juuri näissä leikkauspohdinnoissa. Kyllä säästötavoitteita luonnehditaan yleisesti äärettömän koviksi.

Kenakkalan mielestä järkevää ja kohtuullista olisi lisätä sopeutusaikaa yli vaalikauden mittaiseksi.

Puolueet ovat vielä pitäneet, kokoomusta lukuun ottamatta, yksilöityjä leikkauslistojaan piilossa.

Puheenjohtajien tenteissä on kuitenkin käynyt selväksi, että kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeutusta pidetään oikeana määränä, samoin tuota neljän ja kahden miljardin jakoa.

Lähinnä keskustelua käydään tarvittavasta sopeutusajasta: vaalikausi tai kaksi.

Kenakkala kehuu Hämeenlinnan aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja sanoo, että siitä on tullut myönteistä palautetta valtakunnantasolta.

– Se surettaa, että jos ja kun pitää karsia kuluja rankalla kädellä, eväät investointeihin syödään.

Suorapuheisuudestaan tunnettu Sulkko sanoo, että Forssassa mietitään sormi suussa, mitä tehdään. Rohkeat päätökset puuttuvat.

Hän muistuttaa, miten Forssankin valtionosuudet kasvoivat 2000-luvun alussa vuosi vuodelta reipasta vauhtia.

Muutos on radikaali kun mennään toisen suuntaan.

Hänen ennustuksensa on, että viiden vuoden kuluttua Suomessa on lukuisia vakavassa kriisissä olevia kuntia.

– Niiden on pakko tehdä se, mitä jo kymmenen vuotta sitten olisi pitänyt, kun paras-hanke käynnistettiin. HÄSA

 

 

Päivän lehti

2.4.2020