Kanta-Häme Hämeenlinna

Säätiö vaalii Hämeen Heimoliiton perintöä ja jakaa apurahoja kotiseututyöhön

Yhdistykseltä jääneen pääoman tuotoista jaetaan apurahoja kotiseututyöhön.
Hämeenlinnalainen Kimmo Koskentausta on Hämeen Heimoliiton Säätiön ensimmäinen puheenjohtaja. Hänelle mieluinen hämäläismaisema on esimerkiksi Hämeen linna ympäristöineen joko junasta tai Hämeenlinnan keskustan suunnasta katsottuna. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnalainen Kimmo Koskentausta on Hämeen Heimoliiton Säätiön ensimmäinen puheenjohtaja. Hänelle mieluinen hämäläismaisema on esimerkiksi Hämeen linna ympäristöineen joko junasta tai Hämeenlinnan keskustan suunnasta katsottuna. Kuva: Pekka Rautiainen

Liki sadan vuoden ikään yltäneen Hämeen Heimoliiton toiminta yhdistyksenä päättyi viime vuonna. Sen vuosikymmenten aikana tekemä kotiseututyö ei kuitenkaan valunut hukkaan, vaan yhdistyksen jäljellä oleva pääoma säätiöitiin Hämeen Heimoliiton Säätiöksi.

– Esi-isien tekemää työtä haluttiin arvostaa ja käyttää kertynyt omaisuus tarkoitukseen, johon se on ollut alunperin tarkoitettukin. Säätiötä perustettaessa on päätetty, että pääoma säilyy ja sen tuotoista jaetaan apurahoja kotiseututyöhön, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Koskentausta.

Yhdistyksen lakkauttamiseen johtaneet syyt ovat monesta muustakin yhdistyksestä tuttuja. Niin yhdistys kuin sen aktiiviset toimijatkin ikääntyivät, eikä nuoria saatu riittävästi tilalle. Lisäksi Hämeen Heimoliitossa toimintaa vaikeutti suuri alue, vanha historiallinen Häme Pirkanmaalta Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen.

– Ainahan lakkauttamiset ovat tunnepitoisia asioita. Se oli kuitenkin yhdistyksen kokouksen yksimielinen päätös.

 

Säätiö pyörii harrastajavoimin

Vuonna 1925 perustettu Hämeen Heimoliitto oli pitkään aktiivinen toimija, joka edisti kotiseutuyhdistysten ja Kotiseutuliiton perustamista. Yhdistyksellä oli mittavaa julkaisutoimintaa, kuten yhdeksänosainen Hämeen historia ja 21-osainen Hämeenmaa-sarja. Heimoliitto myös järjesti kotiseuturetkiä, seminaareja ja muita tapahtumia sekä huomioi aktiivisia Hämeen kehittäjiä Häme-teko -palkinnoilla.

– Säätiö on toimijana hyvin erilainen. Sillä ei ole jäseniä, eikä vuosikokousta, julkaisutoimintaa tai tapahtumia. Säätiön hallituksessa oleville viidelle jäsenelle tämä on harrastustoimintaa, palkattua henkilökuntaa ei ole, Koskentausta vertailee.

Kaikki säätiön hallitukseen valitut ovat olleet mukana myös yhdistyksen hallituksessa. Maantieteellisesti he tulevat eri puolilta historiallista Hämettä, Hämeenlinnasta, Janakkalasta, Orivedeltä ja Lahdesta.

 

Nettisivut työn alla, apurahojen perusteet pohdinnassa

Säätiön hallitus valmistelee nyt periaatteita, joiden mukaan säätiön pääoman tuotosta jaetaan apurahoja. Säätiön on mahdollista myös vastaanottaa verovapaita testamentti- ja muita lahjoituksia, joista on mahdollista perustaa oma nimiikkorahasto.

Sitä ei vielä ole päätetty, milloin ensimmäiset apurahat ovat haettavissa. Ne tulevat aikaan julkiseen hakuun.

Sitä ennen on kuitenkin myös kerrytettävä jaettavaa, sillä itse pääomaan ei ole tarkoitus koskea.

– Korkotaso on nyt niin matala, että myös pääoman tuotot ovat pieniä, Koskentausta muistuttaa.

Myös säätiön nettisivut ovat vielä työn alla. Toisaiseksi säätiö tiedottaa ajankohtaisista asioista Facebook-sivullaan. HäSa