Kanta-Häme

Sadat norpat pakkautuivat aivan rantaan

Satoja norppia on pakkautunut Perämeren rannikolla Simossa aivan rannan tuntumaan. Simon Karsikkoniemen ja Ykskuusen välissä makasi sunnuntaina puolenpäivän aikoihin vieri vieressä noin kolmesataa norppaa.

Paikallinen kalastaja Timo Matinlassi kertoo, että lauantaina eläimiä oli rannan tuntumassa vielä enemmän.

– Niitä oli aivan Simon edustalla jäälautalla ainakin tuhat. Tuuli painoi kuitenkin lautan merelle Ruotsia kohti.

Norpat ovat niin lähellä rantaa, että sopivasta paikasta niitä voi tarkkailla paljain silmin. Uskalian yksilö tuli sunnuntaina kalastelemaan vain muutaman kymmenen metrin päähän Matinlassista, toimittajasta ja kuvaajasta.

– Tällainen on varsin poikkeuksellista, sanoo puhelimitse tavoitettu WWF:n Suomen hyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Matinlassilla ja Halkalla on sama selitys norppien käytökselle: jäätilanne. Norpat ovat tulleet rantaan viimeisille jäille, koska avomereltä jäät ovat jo hävinneet.

– Ilmatieteenlaitoksen tietojen mukaan tämä talvi saattoi olla ensimmäinen kerta historiassa, kun Perämeri ei jäätynyt kertaakaan kokonaan, Halkka sanoo.

Hänen mukaansa norpat vaihtavat parhaillaan karvaansa.

– Ne viihtyvät jäällä hyvin sitkeästi, eivätkä edes juuri kalasta. Jos viimeisetkin jäät hajoavat, ne siirtyvät massoittain pikkukareille, kuten Saaristomerelläkin.

Itämerennorppien ja harmaahylkeiden määrä lisääntyy tasaisesti. Luonnonvarakeskus Luken tutkijan Markus Aholan mukaan norppien laskentakanta on Itämerellä jo noin 11 000 yksilöä.

Koska lentolaskennoissa osa norpista jää piiloon, todellinen kanta lienee 14 000–18 000. Se on kolme kertaa enemmän kuin norppien ahdingon ollessa syvimmillään 1970–1980-luvuilla. Norppakannat elpyvät, koska niiden lisääntymistä häiritsevät ympäristömyrkyt on saatu vähenemään, eikä niitä enää juuri metsästetä.

Harmaahylkeiden eli hallien määrä on kasvanut vielä enemmän. Niitä voi olla jo 40 000–50 000.

Suurin osa itämerennorpista elää Perämerellä. Saaristomerellä, Suomenlahdella ja Riianlahdella Latviassa on kolme paljon pienempää norppakantaa.

Ilmaston lämpeneminen tekee Itämeren jäätilanteesta koko ajan vaikeammin ennustettavan. Perämerellä jäätilanne on paras, joten siitä on tulossa norpille yhä tärkeämpi alue.

Norppa synnyttää poikasensa helmi-maaliskuussa jäälle kaivamaansa lumiluolaan ja imettää poikastaan viikkoja. Toisin kuin isommat harmaahylkeet, norpat eivät lisäänny kovalla maalla.

– Norppa poikii hätätapauksessa maihin, mutta poikanen painaa vain noin viisi kiloa, joten joku kettu tai merikotka nappaa sen helposti, Halkka tarkentaa.

Halkan mukaan norppakanta on kasvanut viime ajat noin 4,5 prosenttia vuodessa. Huono jäätalvi voi kuitenkin aiheuttaa poikastappioita ja hidastaa kannan kasvua. RKTL luokitteli tuoreimmassa uhanalaisuusluokituksessa itämerennorpan silmälläpidettäväksi lajiksi.

Matinlassin mielestä norppia on Perämerellä jo aivan tarpeeksi. Hänen mukaansa hylkeet ja norpat ovat lisääntyneet niin paljon, että ne vievät saaliin ja elannon kalastajilta.

– Olen seurannut rannasta kiikarilla, kun hylje menee rysän nieluun odottamaan kalaa. Se karkottaa saaliin pyydyksestä, Matinlassi sanoo.

Kalastaja ei saa valtiolta korvauksia kuin hylkeiden rikkomasta rysästä. Muuten hän kärsii vahingot nahoissaan. LM–HäSa

Päivän lehti

3.4.2020