Kanta-Häme

Sadat odottavat elinsiirtoa

Lähes kaikki suomalaiset olisivat valmiita ottamaan vastaan siirretyn elimen, jos oman sairauden hoitaminen vaatisi sitä, käy ilmi Munuais- ja maksaliiton teettämässä laajassa kyselytutkimuksessa.

Vaikka suomalaiset suhtautuvat myönteisesti siirtoelinten vastaanottoon, tuottaa vastavuoroisuuden ilmaiseminen vielä pieniä vaikeuksia. Vain joka neljäs suomalainen on allekirjoittanut elinluovutuskortin.

Munuais- ja maksaliiton mukaan elinluovutuskortin täyttäminen ja pitäminen mukana esimerkiksi laukussa tai lompakossa onkin edelleen paras tapa varmistaa oman tahtonsa toteutuminen.

85 prosenttia suomalaisista olisi valmis luovuttamaan oman elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon.

Nykyisen lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos luovutusta ei ole eläessään vastustanut.

Mitään keskitettyä rekisteriä suostumuksensa antaneista mahdollisista elintenluovuttajista ei pidetä, vaan mielipide selvitetään tarvittaessa elinluovutuskortista. Jos korttia ei ole, voidaan asiaa selvittää omaisilta kysymällä.

Omaisilla ei ole oikeutta kieltää elinluovutusta pelkästään omaan tahtoonsa vedoten.

Keltainen elinluovutuskortti on tuttu valtaosalle suomalaisista. Vaikka peräti 92 prosenttia väestöstä tuntee kortin ja 85 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti elinluovutuksiin, on vain joka neljäs allekirjoittanut kortin.

Kaikkein huonoiten kortin tuntevat alle 25-vuotiaat.

Kortin voi tilata ilmaiseksi verkosta, tulostaa itse verkkosivulta tai sen voi halutessaan vaikka piirtää itse. Tältä sivulta irti leikattu kortin kuvakin on kelvollinen.

Periaatteessa korttia ei enää tarvittaisi lainkaan, mutta käytännössä se helpottaa toimintaa henkilön kuoleman jälkeen.

– Elinluovutuskortti on edelleen paras tapa ilmaista oma elinluovutustahtonsa. Kukkarosta löytyvä kortti helpottaa myös omaisia, jos heiltä kysytään läheisen mielipidettä, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Suomalaiset eivät juurikaan keskustele elinten luovuttamisesta. Tutkimuksen mukaan hieman alle puolet suomalaisista, noin 47 prosenttia, on kertonut tahtonsa omaisilleen.

Miehistä vain 39 prosenttia arveli, että heidän läheisensä ovat tietoisia heidän tahdostaan.

Joka kolmas suomalainen sanoi tuntevansa läheisensä elinluovutustahdon.

– Kun on allekirjoittanut kortin, on oma tahto helpompi kertoa myös perheelleen, Högström muistuttaa.

Kudosluovutukseen voi antaa suostumuksensa samalla elinluovutuskortilla.

Kudossiirteet eivät pelasta ihmishenkiä kuten elinsiirrot, mutta nopeuttavat toipumista ja parantavat monen elämänlaatua. HäSa

KyselytutkimusTNS Gallup Oy haastatteli 1001 suomalaista Munuais- ja maksaliiton toimeksiannosta maalis- ja huhtikuussa. Haastateltu joukko edustaa 15–79-vuotiaita mannersuomalaisia. Virhemarginaali on +/– 3 prosenttiyksikköä.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic