Kanta-Häme

Sähköiset kokeet kouluissa eri vaiheissa

Lukioissa niin Hämeenlinnassa kuin Hattulassa ollaan eri vaiheissa sähköisten kokeiden käytössä arkipäivän opiskelussa.

Lukioiden sisällä myös eri oppiaineissa on vaihteluita.

Kaurialan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Soile Varis kertoo ottaneensa sähköisiä kokeita vaiheittain käyttöön jo kolmatta vuotta.

– Oppilailla on ollut vaihtoehtona tehdä koe paperilla, mutta se on vähentynyt jakso jaksolta. Tämän jakson paristasadasta oppilaastani maksimissaan kolme on enää halunnut tehdä paperikokeen.

– Tämä vuosi on ollut jo helpompi, mutta elämme vielä murrosvaihetta. Prosessi etenee kullakin opettajalla miten etenee. Joku voi olla ylipäätään opetuksen sähköistämisen suhteen vielä ihan lähtötelineissä, ja joku on kokeillut vaikka mitä, Varis kuvailee.

Alkuvaiheen ongelmat olivat Soile Variksen mukaan lähinnä teknisiä.

– Kirjava laite- ja käyttöjärjestelmäkanta on hankaloittanut toimintaa. Oppilaat eivät välttämättä aluksi tunteneet omaa laitettaan, etenkään tablettia, ja sitä, miten se toimii.

– Ensimmäisenä vuonna murto-osalla oppilaista oli myös muutosvastarintaa, mutta tänä vuonna en ole törmännyt siihen lainkaan.

Opettajana Variksella on sähköisistä kokeista hyviä kokemuksia.

– Niistä on apua oman työn järkeistämiseen. Ne tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet tehdä erilaisia kokeita.

Vastaavia hyötyjä näkee myös Hämeenlinnan Lyseon lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén.

Osan kokeista, esimerkiksi monivalintatehtäviä, koneet tarkistavat itse.

– Opettajilla se vähentää rutiininomaista korjaustyötä, ja he pystyvät keskittymään niihin tehtäviin, jotka vaativat enemmän arviointia. Se on opettajalle aikamoinen helpotus esimerkiksi 40 hengen ryhmässä.

Järjestelmät myös tallentavat oppilaiden arvosanat taulukkoon, mikä sekin helpottaa opettajan työtaakkaa.

Automaattisella korjauksella opiskelija saa arvosanan ja palautteen nopeasti, eikä enää tarvitse odottaa, että opettaja saa korjattua kokeen.

Jos kokeessa on virheitä, opettaja pystyy merkitsemään ne, korjaamaan kokeen ja lähettämään palautteen opiskelijalle sähköisesti.

– Lähtökohta kuitenkin on, että opettaja käy testin läpi tunnilla opiskelijoiden kanssa.

Osa sähköisistä kokeista voi oppiaineesta riippuen olla valmiita, mutta pääosin opettajat laativat kokeet itse etenkin Moodleen.

Kyseessä on sähköinen oppimisympäristö, jonne opettaja voi laatia kurssin ja jakaa kaiken sillä käytävän sähköisen materiaalin. Siellä voi järjestää ajastetun kokeen, jonka voi suorittaa vaikka kotona. Moodlen kautta hoituvat myös kokeiden palautukset ja keskustelut opiskelijakohtaisesti.

Rehtori Pieta Tukkimäki-Hildénin mukaan osalle Hämeenlinnan Lyseon lukion opettajista sähköiset kokeet ovat jo arkea.

Lyseossa niitä otettiin käyttöön jo viime vuonna, ja viimeistenkin opettajien on ainakin kokeiltava sähköistä koetta joulukuun alkuun mennessä.

– Osalle kynnys on korkea. Ei ole uskallettu lähteä kokeilemaan, mihin kaikkeen sähköinen koe taipuu. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, koska ylioppilaskoe tulee sähköiseksi, rehtori muistuttaa.

Vuoden 2016 syksyllä sähköisesti voi suorittaa saksan, maantieteen ja filosofian kokeet. Kokonaan sähköiseksi yo-tutkinto tulee keväällä 2019.

Parolan lukiossa Hattulassa sähköiset kokeet eivät rehtori Reijo Järvisen mukaan ole olleet vielä käytössä.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus kokeilla sähköistä koetta tai sen osaa kaikissa oppiaineissa. Opettajille se tarkoittaa lisäoppimista ja -työtä.

– Opiskelijat ovat pääosin odottavalla kannalla, mutta opettajia askarruttaa se, viekö sähköisyys liikaa huomiota itse oppimiselta.

Yläasteikäisten keskuudessa Ahveniston koulussa sähköisiä kokeita ei apulaisrehtori Marketta Hulkko-Lassilan mukaan ole ainakaan laajassa määrin kokeiltu.

– Itse voisin kuvitella käyttäväni niitä esimerkiksi läksynkuulustelussa ja pikatesteissä. Kauhean tarkkaan pitäisi miettiä, missä niitä käytetään ja mittaavatko ne oppilaan oikeanlaista osaamista, eli kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden ymmärtämistä, eivätkä vain yksityiskohtien ulkoa opiskelua.

Monessa koulussa on huomattu, että kaikki oppilaat eivät ainakaan aluksi sähköisiä kokeita purematta niele, vaikka some-sukupolvesta onkin kyse.

– Opiskelijat ovat hyvin konservatiivisia, ja monella on aika kova vastustus sähköistyvään käytäntöön kouluissa, mutta kun laitteita otetaan käyttöön ja niillä tehdään jotain fiksua ja mielekästä, sen jälkeen aika monella näkemys muuttuu, että se onkin ok, Hämeenlinnan Lyseon lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén sanoo.

– Oppilaat ovat yleensä paljon konservatiivisempia kuin opettajat, Ahveniston koulun apulaisrehtori Marketta Hulkko-Lassila toteaa. HÄSA

Päivän lehti

26.1.2020