Kanta-Häme

Sähköiset terveyspalvelut laajenevat

Hämeenlinna

Sairaanhoitaja Anne Laine ottaa vastaan potilaita Viipurintien terveysasemalla toisen kerroksen huoneessa, jossa ei ole sairaanhoitajan työvälineitä ja johon ei ole pääsyä hissillä.

Tämä ei haittaa, sillä Laine palvelee potilaita sähköisesti Minunterveyteni.fi-palvelun kautta. Päivän ensimmäisistä kuudesta potilaasta muutama on saanut itsehoito-ohjeet palvelusta ja Laineelta, parissa tapauksessa Laine on konsultoinut lääkäriä ja osalle on varattu lääkäriaika.

Laine sanoo olevansa varma, että sähköiset palvelut ovat laajemminkin terveysasemien tulevaisuutta.

– Tulevaisuudessa meillä on virtuaalinen terveysasema. Sähköinen palvelu on työssä käyville aivan ehdoton juttu, se säästää matkustusaikaa ja asiansa voi hoitaa asian esimerkiksi työpäivän tauon aikana.

Hämeenlinna on mukana 14 kunnan ja kuntayhtymän hankkeessa, jonka pyrkimys on siirtää osa terveydenhuollon rutiinitehtävistä ja hoidontarpeen arvioinneista ”älykkään oirearvion” tekemän järjestelmän hoitamaksi, eli tietokoneen ja potilaan itsensä arvioitavaksi.

Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeen (ODA) on tarkoitus olla käytössä lokakuusta 2018 lähtien. Syksyllä kilpailutetaan järjestelmän tekninen toteutus, mutta jokainen mukana oleva kunta kehittää jo ODAa pienin palasin.

Hämeenlinna on yksi pisimmällä olevista puolisentoista vuotta kestäneen Minunterveyteni.fi -palvelun ansiosta.

Hankkeen isäntäkunta on Espoo, mutta suurta osaa sisällöistä koekäytetään Hämeenlinnassa.

– Olemme ainoa kunta, jolla on käyttöliittymä, jossa voidaan ensimmäisenä lähteä testaamaan asiakkaiden kanssa tulevia ODAn terveyspalveluja, sähköisten terveyspalvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö kertoo.

Minunterveyteni.fi-palvelusivustoa käyttää tällä hetkellä noin 200–300 asiakasta päivässä. Sähköinen asiointi on hieman alle 10 prosenttia kaikista Hämeenlinnan terveysasemien potilaskontakteista.

– Olemme pystyneet vuosittain lisäämään kontaktien määrää resurssien säilyessä ennallaan. Terveysasemien tehokkuus on siis lisääntynyt, terveyspalveluiden palvelupäällikkö Jaana Myllymaa kertoo.

ODA-palveluun sisällytetään myös sosiaalihuollon toimintoja, mikä auttaa hahmottamaan sote-asiakkaiden palvelutarpeen kokonaiskuvaa sekä toivottavasti nopeuttaa ja tehostaa toimintaa ja avunsaantia.

– Monesti sosiaali- ja terveyspuolen ongelmat nivoutuvat toisiinsa. ODA voi tukea esimerkiksi siten, että asiakkaan käyttäessä palvelua, hän saa tiedon onko hän oikeutettu pitkäaikaissairauden vuoksi johonkin tukeen. Tarvittaessa palvelussa voi käynnistää sosiaalipalvelujen prosessin yhtä ketterästi kuin nyt terveyspalvelussa, Ilona Rönkkö havainnollistaa.

ODAn toivotaan vapauttavan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen resursseja niille, jotka välttämättä tarvitsevat henkilökohtaista tapaamista.

Kehittyessään älykkäät sähköiset palvelut voivat myös parantaa potilaiden itse tekemien ”diagnoosien” tasoa.

– Parempi, että oirearviot tehdään ammattimaisessa palvelussa kuin googlaamalla ja katsomalla keskustelupalstoilta, Myllymaa sanoo.