Kanta-Häme Hämeenlinna

Sähkön siirtohinnoissa suuria eroja: Hämeessä Elenia kuuluu Suomen kalleimpiin

Hintoja nosti viime vuonna 23 yhtiötä. Hintakeskiarvo on noin 9,8 senttiä kilowattitunnilta.
Korotuspainetta sähkönsiirtohinnoille aiheuttavat muun muassa myrskykestävyyteen tehtävät investoinnit. Suomessa on vielä noin miljoona sähkönkäyttöpaikkaa, joissa vaatimukset eivät täyty. Kuva: Aapo Laakso / Arkisto
Korotuspainetta sähkönsiirtohinnoille aiheuttavat muun muassa myrskykestävyyteen tehtävät investoinnit. Suomessa on vielä noin miljoona sähkönkäyttöpaikkaa, joissa vaatimukset eivät täyty. Kuva: Aapo Laakso / Arkisto

Asuinpaikka voi tulla kalliiksi sähkölaskussa, sillä sähkö siirtyy verkosta kuluttajalle yhä hyvin erilaisella hinnalla eri puolilla maata.

Kalleimman yhtiön hinta on lähes kaksi- ja puolikertainen halvimpaan yhtiöön verrattuna.

Energiaviraston tiedot kertovat, että hinnakkaimmin sähköä kotitalouksiin siirtävät yhtiöt löytyvät Etelä-Savosta ja Pirkanmaalta. Edullisin yhtiö puolestaan jakaa sähköä Lapissa.

Elenia Suomen yhdeksänneksi kallein

Kun vertaillaan pientalossa asuvan sähkönkäyttäjän (2x25A, kulutus 5000 kWh/vuosi) maksamaa siirtohintaa, nousee Kanta-Hämeessä monilla alueilla siirtoyhtiönä toimiva Elenia yhdeksi Suomen kalleimmista yhtiöistä. Elenia oli 77 verkkoyhtiön vertailussa yhdeksänneksi kallein.

Elenian asiakas maksaa esimerkkitapauksessa sähkönsiirrosta 12,72 senttiä kilowattitunnilta, joka on lähes kolmanneksen vertailun keskiarvoa (9,78 senttiä) enemmän.

Forssassa pientaloasukas maksaa taas monia naapurikuntien asukkaita vähemmän, sillä Forssan Verkkopalvelut oy perii siirrosta 8,54 senttiä.

Ypäjällä ja Loimaalla sähkönsiirrosta vastaava Sallila Sähkösiirto veloittaa siirrosta 10,96 senttiä kilowattitunnilta.

Kallein hinta 15,33 senttiä

Tammikuun alun hintatietojen mukaan Suomen kallein sähkön siirtohinta on 15,33 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Tämän verran veloittaa kaksi yhtiötä: Etelä-Savossa jakeluvastuusta huolehtiva Järvi-Suomen Energia sekä Pirkanmaalla Jämsässä toimiva Kuoreveden Sähkö.

Lähes sama hinta on kolmeen maakuntaan verkkonsa ulottanut Savon Voima Verkko -yhtiöllä.

Neljänneksi kalleinta sähkön siirto on Kainuussa. Kajave Oy veloittaa siitä 14,63 senttiä kilowattitunnilta.

Seitsemän yhtiötä yli 13 sentin

Neljä hintavertailun yläpään yhtiötä erottuu selvästi, sillä viidenneksi sijoittuvan yhtiön (Parikkalan Valo) siirtohinta on lähes kymmenen prosenttia halvempi (13,63 snt/kWh) kuin Kainuussa.

Liittymämäärältään Suomen suurimpiin kuuluva siirtoyhtiö Caruna sijoittuu hintavertailussa kuudenneksi 13,55 sentin hinnallaan.

Yli 13 senttiä veloittaa myös Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkösiirto.

Halvin hinta alle 6,50 senttiä

Koko maassa verkkoyhtiöiden hintakeskiarvo on 9,78 senttiä kilowattitunnilta.

Maan huokein siirtohinta löytyy Lapista, sillä Rovaniemen Verkko veloittaa kilowattitunnilta 6,46 senttiä. Tämä on vain 42 prosenttia maan kalleimpien yhtiöiden hinnasta.

Alle senttiä veloittavat myös Turku Energia Sähköverkot ja Tampereen Sähköverkko.

Energiaviraston keräämät hinnat koskevat 3×25 A sulakkeilla varustettua pientaloa, jonka keskimääräinen sähkön vuosikulutus on 5 000 kWh.

Muutama kova hinnannosto

Sähkönjakeluvastuusta huolehtii Suomessa 77 verkkoyhtiötä. Niistä 23 nosti siirtohintoja kuluneen vuoden aikana.

Suurimman korotuksen teki Outokummun Energia, joka nosti hintaa lähes lain salliman enimmäismäärän, joka on 15 prosenttia. Valkeakosken Energia ja Imatran Seudun Sähkönsiirto korottivat hintoja noin 13 prosenttia.

Muiden korotukset jäivät enimmilläänkin kahdeksaan prosenttiin.

Miljoona paikkaa vielä vaatimusten tavoittamattomissa

Verkkoyhtiöiden kustannuksia on kasvattanut erityisesti sähkön toimitusvarmuuden parantaminen.

Linjastoja on uusittu ja uusitaan paremmin esimerkiksi myrskyjä kestäväksi. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa maakaapelointia.

Vuonna 2014 alkaneet, yhtiöitä koskevat lakisääteiset toimitusvarmuusvaatimukset astuvat voimaan asteittain vuoteen 2028 saakka.

Tuoreimman tiedon mukaan vaatimukset eivät ole vielä täyttyneet lähes miljoonassa sähkön käyttöpaikassa. Valtaosa niistä on kaava-alueiden ulkopuolella.

Kahdelle verkkoyhtiölle on myönnetty velvoitteiden täyttämiseen jatkoaikaa vuoteen 2032 ja kymmenelle yhtiölle peräti vuoteen 2036.

 

Oikaisu 15.1.2020:

Uutisessa oli virhe. Uutisen mukaan tammikuun 2019 ja 2020 välillä Suomen 77 verkkoyhtiöstä eniten siirtohintaa olisi nostanut Kauhavalla toimiva Jylhän Sähköosuuskunta. Tieto oli saatu energiavirastolta, joka oli tulkinnut virheellisesti hinnastoa. Todellisuudessa osuuskunta ei nostanut hintoja viime vuoden aikana.

 

Lisää aiheesta:

Kuluttajan sähkölasku kasvoi, mutta silti suomalaiset eivät innostu kilpailuttamisesta (14.1.2020)

Pohjoismaiden kannattaisi aloittaa kantaverkkojen yhteistyö – voisi halventaa kalliita sähkön siirtohintoja (7.11.2019)

 

Ruotsissa tuottotasoa laskettiin poliittisella päätöksellä

Energiavirasto on arvioinut, että sähkön jakeluverkko edellyttää lähes kymmenen miljardin euron investointeja vuosien 2014-2036 välillä.

Toimitusvarmuuden parantamisen osuus on tästä noin kolmannes.

Investointitarpeella ei kuitenkaan voi perustella siirtohintojen korotuksia rajattomasti. Koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, energiavirasto valvoo jakeluyhtiöiden tuottotasoa.

Tuottotaso on viime vuosina laskenut vajaan puolen prosenttiyksikön tahtia, ja on nyt noin kuusi prosenttia. Virasto odottaa laskun jatkuvan juuri alkaneen nelivuotiskauden aikana edelleen.

Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmen mukaan tuottotaso on Suomessa kohtuullinen.

– Huomionarvoista on, että Ruotsissa laskettiin tuottotasoa poliittisella päätöksellä alle neljään prosenttiin valvontajaksolle 2020-2023, hän kertoo.

Edellisellä nelivuotiskaudella taso oli Ruotsissa yli kahdeksan prosenttia.

Päivän lehti

19.1.2020