Kanta-Häme

Sairaalan tilaratkaisuissa halutaan kaikki kortit pöydälle

Hämeenlinnaan keskussairaalan mäelle saattaa nousta kokonaan uusi sairaalarakennus, mikäli tämä vaihtoehto osoittautuu parhaaksi pian käynnistyvässä sairaalan tilatarpeen ja toimintamallien suunnittelussa.

Ja sekin on mahdollista, että Kanta-Hämeen keskussairaala sijaitsee tulevaisuudessa jossain aivan muualla kuin sairaalan mäellä.

– Minun mielestäni kannattaa tarkastella myös sairaalan sijaintia, jos kerran tehdään perusteelliset selvitykset sairaalan tilaratkaisuista. Siinä on hyvä tutkia, löytyykö logistisesti toimivampaa paikkaa kuin nykyinen, sanoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.).

Toiminnan kannalta paras haussa

Yhtymähallitus päätti keskiviikkona, että sairaalan tilatarvetta ja toimintamallia aletaan suunnitella yhtä aikaa. Tavoitteena on päästä alkuun mahdollisimman nopeasti, sillä alustava suunnittelu kestää vähintään vuoden ja yksityiskohtainen suunnittelu sen jälkeen vähintään kaksi vuotta.

Uuden sairaalan rakentamista tai nykyisten tilojen perusteellista remontointia on pakko puntaroida, sillä vuonna 1979 valmistunut kantasairaala on varsinkin perustekniikaltaan elinkaarensa loppupuolella. Toisaalta sairaalan yhteyteen on rakennettu myös uudempia tiloja, eikä missään ole tiedossa pahoja ongelmia.

Tapio Vekan mukaan jonkinlainen vanhan ja uuden yhdistelmä voisi olla järkevin ratkaisu, jos se osoittautuu myös toiminnan kannalta hyväksi.

– Mutta kaikki vaihtoehdot tässä ovat auki, sillä selvitettäviä asioita on paljon. Valtakunnan tason ratkaisut ja omistajakuntien tahto vaikuttavat myös siihen, mihin lopulta päädytään.

Nyt hyvää aikaa suunnitella

Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri sanoo, että ajankohta keskussairaalan tilojen ja toimintamallien ratkomiseen on sote-uudistuksen kariutumisen takia hankala.

– Toisaalta tilanne on sellainen, että emme voi odotella esimerkiksi neljää vuotta sote-ratkaisun toteutumista. Siinä ajassa kantasairaalan tekniikka vanhenee entisestään, eli on parempi käynnistää suunnittelu nyt.

Tapio Vekka on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa maakunnassa on yhteinen näkemys siitä, että alueella toimii jatkossakin päivystävä sairaala.

– Nyt on hyvää aikaa suunnitella uutta. Muutaman vuoden päästä voi olla kiire ja pakko turvautua hätäratkaisuihin, hän sanoo.

Vaihtoehtoina tilatarkastelussa on vanhojen tilojen saneeraaminen, kokonaan uusien rakentaminen ja näiden yhdistelmä. Myös kantasairaalan perusteellinen remontointi vaatisi ainakin jonkinasteista uudisrakentamista, jotta saadaan tarvittavat väistötilat remontin ajaksi.

Toiminta muuttuu joka tapauksessa

Jouko Isolauri kertoo, että tilaselvityksiin on valmistauduttu jo muun muassa perusteellisella sairaalan tilojen kuntokartoituksella, joka valmistui viime syksynä. Samoin sairaalassa on teetetty ehdotus uudeksi prosessiorganisaatiomalliksi, sillä sairaalatoiminta on muuttunut paljon vuosikymmenten saatossa.

– Toimintaa on joka tapauksessa organisoitava uudella tavalla, oli sairaalan tilaratkaisu mikä hyvänsä. Siksi näitä on hyvä viedä eteenpäin yhdessä, Isolauri sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi vuodeosastohoito vähenee jatkossa, kun taas päiväsairaala- ja polikliininen toiminta lisääntyvät.

Ajatuksena on, että tilaratkaisun rahoituksen pääosa saadaan koottua toiminnan tehostumisesta uusissa tiloissa ja uudella organisaatiolla.

Jatkossakaan ei ole tarkoitus keskittyä pelkästään Hämeenlinnaan. Yhtymähallitus päätti keskiviikkona myös muun muassa käynnistää keskussairaalan Riihimäen yksikön poliklinikkatilojen muutostyöt, joihin on varattu tämän vuoden budjetissa 1,7 miljoonaa euroa. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020