Kanta-Häme

Sairaaloille tulossa leikkausten tilalle uutta tehtävää kuntoutuksessa

Monen pienen keskussairaalan rooli muuttuu, jos selvitysmiesten ehdotus leikkausten keskittämisestä toteutuu.

Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo, että osassa sairaaloita toiminta vähenee merkittävästi, kun leikkauksia keskitetään vaatimusten perusteella.

– Kirurgian väheneminen sairaalasta ei tarkoita pelkästään kirurgian vähenemistä, vaan se heikentää muutenkin sairaalan toimintaedellytyksiä. Entisten aluesairaaloiden toiminnalle tämä voi olla merkittävä heikennys, Kärkkäinen toteaa.

– Laajan päivystyksen ulkopuolelle jäävät keskussairaalat eivät välttämättä näivety, jos niihin keskitetään vähemmän vaativia kirurgisia operaatioita. Se riippuu alueellisista ratkaisuista.

Hoidon ja leikkausten keskittäminen sisältyy hallitusohjelmaan. Selvitysmiehet, johtava ylilääkäri Reijo Haapiainen Hyksistä ja sairaalajohtaja Petri Virolainen Tyksistä antoivat ehdotuksensa leikkausten keskittämisestä keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö ei julkista raporttia ennen syyskuun loppua.

Suuria joukkoja koskettaa ainakin tekonivelleikkausten keskitys. Tekonivelkirurgiaa tehdään nyt yli 50 julkisessa sairaalassa. Suomen Artroplastiayhdistyksen suosituksen mukaan vuosittaisia leikkauksia tulisi olla yhdessä yksikössä yli 500. Näin osaamisen taso pysyisi hyvänä.

Nivelsairaiden potilasjärjestön Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja, ortopedi Esko Kaartinen pitää tekonivelleikkaus­ten keskittämistä perusteltuna potilasturvallisuuden kannalta.

– Kokenut kirurgi pystyy leikkaamaan vaikka minkälaisessa putiikissa. Mutta lopputulos on kiinni koko joukkueesta, joka vie läpi esivalmistelun, leikkauksen ja jatkokuntoutuksen. Hoitotulokset ovat paremmat ja varmemmat, kun toimenpiteitä tehdään yksiköissä, joissa niitä tehdään paljon.

Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen ar­vioi, että vaativien kirurgisten toimenpiteiden keskittäminen parantaa hoidon laatua ja vähentää haittatapahtumia.

Häntä huolettaa, vaikuttaako keskittäminen hoitoonpääsyaikoihin ja potilaan mahdollisuuteen saada hoitoa äidinkielellään.

– Kun hoitopaikka on kaukana, läheiset eivät myöskään pääse samalla lailla läsnäolollaan tukemaan potilasta.

Paikkakuntiin selvitysmiehet eivät ehdotuksessaan ota kantaa. Osa ratkaisuista vaatii sopimista sairaaloiden kesken.

Selvitysmies Petri Virolainen sanoo, että etäisyydet osalla kansalaisista pitenevät eli hoitoon pääsy siinä mielessä vaikeutuu, mutta toisaalta uudessa leikkaus­paikassa on vanhaa laajempi osaaminen.

Virolainen pitää selvänä, että monen pienen sairaalan rooli muuttuu leikkaustoiminnan vähentyessä tai loppuessa. Niiden rooli kuntouttajana kasvaa, mikä parantaa esimerkiksi neurologisten ja geriatristen potilaiden tilannetta.

Väestön ikääntyessä kuntouttavaa toimintaa tarvitaan yhä enemmän.

– Olisi hyvä kiinnittää näihin asioihin enemmän huomiota kuin siihen, onko leikkaussali vai ei.

Virolainen sanoo ymmärtävänsä, että osa sairaaloista kokee ehdotukset epäoikeudenmukaisiksi, koska sairaaloissa on työskennelty erittäin hyvin.

– Tarkoitus on kuitenkin taata erikoissairaanhoidon mahdollisuudet toimia laadukkaasti ja tasa-arvoisesti.

Hallituksen esitys terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakien muutoksista on eduskunnassa lokakuussa. Jos eduskunta sen hyväksyy, valtioneuvosto antaa joulukuussa asetuksen keskitetystä hoidosta.