Kanta-Häme

Sairaaloita syntymässä miljardeilla

Sairaalarakentaminen on tällä hetkellä muotia Suomessa, Kainuun uuden sairaalan Kainua-allianssin johtoryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jukka Juvonen tuumaa yli 150 miljoonan euron rakennustyömaan äärellä.

Kainuun sote-kuntayhtymä (sairaanhoitopiiri) ei tosiaankaan ole hankkeensa kanssa yksin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon rakennushankkeiden poikkeuslupamenettelystä astui voimaan 1.7.2016, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tehnyt myönteisen päätöksen 62 hakemukseen.

Sairaanhoitopiirien ja kuntien hyväksyttyjen hankkeiden yhteisarvo asettuu noin 2,7 miljardiin euroon. Niitä on ympäri Suomen, ja suurimpia ovat nimenomaan sairaanhoitopiirien sairaalahankkeet.

Poikkeusluvat eivät kerro vielä kaikkea meneillään olevasta rakennusbuumista. Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka laskee, että suoranaisia sairaalarakennushankkeita kertyy kaikkiaan viiden miljardin euron edestä vuoteen 2026 mennessä.

Poikkeusluvitettujen ja luvituksessa olevien hankkeiden lisäksi kokonaispottiin sisältyy suunnittelussa olevia hankkeita. Niin ikään hankkeita pääsi alkuun jo ennen poikkeuslupamenettelyä.

– Käsiteltävänä on kuusi hakemusta. Investointeja suunnittelevien tahojen kanssa on pidetty neuvotteluja, joten odotettavissa on, että uusia hakemuksia tulee, STM:n erityisasiantuntija Anne Arvonen kertoo.

Pelkästään Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma tekee 880 miljoonaa, mistä ensimmäinen vaihe 580.

 

Sairaala-aalto sai Juvosen mukaan alkunsa jo ennen sote- ja maakuntauudistusta. Hankeprosesseja oli laajasti liikkeellä jo vuonna 2010, jolloin Kainuu pureutui projektinsa perustyöhön.

– Vähän ennen vuotta 2010 tuli valtakunnallisesti valloille ajatus, että rakennukset pitää saada kuntoon, hän taustoittaa.

Juvonen ja muutkin nimeävät runsaan uudisrakentamisen perussyyksi nimenomaan Suomen iäkkään sairaalarakennuskannan, joka on syntynyt 1960-luvulta 1980-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla.

– Rakennuskanta on pääosin hyvin vanhaa, huonokuntoista ja toiminnallisesti vanhentunutta. Rakennukset alkavat olla elinkaarensa päässä, Hiekka kuvaa.

Arvosen mukaan pitkäaikaiset rakennustarpeet sattuvat vain konkretisoitumaan poikkeusluvista säätävän lain voimassaoloajalle. Peruskorjaus ei ole suurimmassa osassa taloudellisesti, toiminnallisesti eikä rakenteellisesti kannattavaa.

– Korjausaste nousisi liian suureksi, eikä siltikään ole takuita, että tiloista saadaan toimivat, hän toteaa.

Samalla hankkeiden sisältöä on ohjannut olennaisesti tavoite toiminnan tehostamisesta ja toimintojen integroimisesta. Juvosen mukaan rakentamista on mietitty samalta kantilta varmaan kaikissa sairaanhoitopiireissä. Asiantuntijatietolähteetkin ovat olleet aika lailla samoja, kuten Aalto-yliopiston Sotera-instituutti.

Poikkeuslupien runsasta ropinaa Arvonen perustelee sillä, että valtaosa hakemuksista on sopinut sote-investointien rajoittamiseksi säädetyn väliaikaisen lain säädöksiin. Tosin osaa hakemuksista on muokattu hakuprosessin aikana merkittävästikin, ja nyt säädökset ovat muuttuneet.

– Kun lakia tiukennettiin vuoden alusta, niin hakemuksia on hylätty enemmän.

Aikaisemmin riitti, kun investointi oli perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen. Nyt sen on oltava palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen. Laki on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Hylättyjä, palautettuja tai osittain hylättyjä hakemuksia on kertynyt 17. STM ei ole katsonut kaikkien hankkeiden toteuttamista välttämättömäksi ennen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumista. Osaa hankkeista ei ole voitu arvioida, koska ne ovat alkutekijöissään.

Hakemusten tulotahtikin on hiipunut. Tänä vuonna on saapunut vasta 11 hakemusta, kun vuonna 2016 tuli lähes 40.

 

Runsaassa rakentamisessa on myös riskinsä, kun palveluiden tarve ja tarjoamistavat muuttuvat.

– Toki osin on voinut olla syynä myös se, että halutaan turvata palvelut omassa kunnassa tai sairaanhoitopiirissä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että teknologia kehittyy hurjaa vauhtia. Tarvitaanko seiniä niin paljon, Arvonen pohtii.

Hiekka katsoo, että palvelupaikkojen tarpeeseen vaikuttaa tulevaisuudessa etenkin se, mitä digitalisaation kehitys ja alueiden väestökehitys tuovat tullessaan.

– Ehkä ne vaikutukset tulevat enemmän seuraavaan aaltoon. Täytyy muistaa, että sairaalarakentaminen ei tule loppumaan vuonna 2026, Hiekka arvio.

Juvosen mielestä rakentamista voisi koordinoida nykyistä enemmän.

– Tässä on ihan oikeasti riski, että tehdään resursseja ylen määrin, hän näkee.

Toisaalta ratkaisuja on uskallettava tehdä.

– Vuodesta 2010 asti kaikki asiat ovat olleet ihan yhtä epäselviä kuin nytkin. Jos rupeaisi odottamaan valmista maailmaa ennen kuin rupeaa viemään hankkeita eteenpäin, niin ei koskaan pääsisi rakentamaan, Juvonen muistuttaa.

Maakuntien tilakeskuksella ei ole sen kummempaa kantaa sairaalabuumiin. Se on kuitenkin selvää, että runsas investoiminen korottaa tulevia vuokria. Valtakunnan tason vaikutusarvio on, että keskuksen omistamien tilojen vuokrasumma nousee vuoden 2020 noin 800 miljoonasta eurosta vuoden 2024 noin 1,1 miljardiin euroon.

– Se on lähtötilanne, mikä meille annetaan, Hiekka toteaa tyynesti.

Kaikkiaan sairaanhoitopiirit ovat saaneet 29 poikkeuslupaa ja kunnat 33. Ministeriön lupakirjanpidossa arvokkain hanke on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin suunnittelema yli 388 miljoonan euron sote-palvelukeskus, joka sisältää keskussairaalan ja jonka rakentamisen aloitus on vielä edessä.

Kuntien hankkeista arvokkain on tähän mennessä Lahden kaupunginsairaalan muuttaminen pääterveysasemaksi lähes 48 miljoonalla eurolla. Toisaalta piireiltä ja kunnilta löytyy myös hankkeita, jotka ylittävät niukasti poikkeuslupamenettelyn viiden miljoonan euron rajan. Esimerkistä käy Espoon kaupungin lastensuojeluhankkeen 5,3 miljoonan uudisrakennus.

Viime vuoden helmikuussa koossa oli lähemmäs 1,4 miljardin hyväksytty hankekanta, josta määrällisesti vähäisempien piirihankkeiden osuus oli reilun miljardin.

Kuntien hankkeista puolet on terveydenhuollon ja puolet sosiaalihuollon hankkeita.