Kanta-Häme

Sairaanhoitopiirit heittävät lääkkeitä roskiin miljoonien edestä

Viime vuonna sairaanhoitopiirit käytännössä heittivät rahaa roskiin lääkehävikin takia yli 6,3 miljoonaa euroa.

Suomen 21 sairaanhoitopiiristä 20 toimitti Lännen Medialle tiedot viime vuosien lääkehävikistään. Lukuja ei saatu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea velvoittaa sairaanhoitopiirit tarkkailemaan lääkehävikkiä, mutta yhtenäistä ohjeistusta tarkkailun tekemiseen ei ole. Tämän takia kukin sairaanhoitopiiri tarkastelee ja kirjaa ylös osittain eri asioita.

Kaikki vastanneet sairaanhoitopiirit ilmoittivat, että eniten lääkehävikkiä syntyy vanhentumisen takia. Muita syitä ovat muun muassa särkynyt pakkaus tai laiterikko. Jos esimerkiksi säilytysjääkaappi menee epäkuntoon ja lääkkeet joutuvat väärään lämpötilaan, niitä ei voida enää käyttää, ja ne päätyvät hävikkiin.

Myös onnettomuudet voivat lisätä hävikkiä. Esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan tulipalon takia osastoilta meni lääkkeitä hävikkiin 240 000 euron arvosta vuonna 2011, jolloin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosihävikki lähenteli kokonaisuudessaan miljoonaa euroa.

Euromääräisesti eniten hävikkiä syntyy veren hyytymistekijävalmisteiden ja myrkytysten hoitoon käytettävien lääkkeiden vanhenemisesta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hävikkiä on yritetty vähentää automatiikalla. Viime vuonna käyttöönotetut osastojen älylääkekaapit ja apteekin keräilyvarastorobotti seuraavat varaston tilannetta jatkuvasti.

– Robotilla pystytään vähentämään hävikkiä, sillä se antaa ulos ensin ne lääkkeet, joissa päiväystä on vähiten jäljellä. Lisäksi se parantaa lääketurvallisuutta, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekkari Toivo Naaranlahti.

Useasta sairaanhoitopiiristä kerrottiin, että lääkkeiden säilyvyysajasta on voinut kulua huomattava osa jo siinä vaiheessa, kun lääke saapuu tukusta.

Pisimmillään lääkkeet säilyvät käyttökelpoisina noin viisi vuotta valmistuksen jälkeen, mutta monen lääkkeen käyttöikä on lyhyempi.

– Joidenkin lääkkeiden kestoaika on jo ostettaessa hyvin lyhyt. Näistä tiedetään jo ostettaessa, että osa lääkkeistä tulee vanhenemaan, kertoo Seinäjoen keskussairaalan proviisori Merja Laukka.

Hän muistuttaa, että lääkkeitä hankitaan myös yksittäisiä potilaita varten. Jos potilas kotiutuu, siirtyy toiseen hoitopaikkaan tai menehtyy, lääke jää varastoon ja saattaa vanhentua sinne.

Myös hoitosuositusten muuttuminen aiheuttaa hävikkiä, kun lääkkeitä päivitetään uudempiin ja tehokkaampiin. Hävikkiä voi tuottaa myös pandemioihin varautuminen.

Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä suurin yksittäisen lääkeaineen hävikki on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut sikainfluenssapandemiaan varautumisesta. Tamiflu-viruslääkettä päätyi tuhottavaksi kaikkiaan 30 000 euron edestä, kun lääke vanhentui varastoihin.

– Yhteiskunnallisesti on vain hyväksyttävä, että lääkehävikkiä syntyy sairaaloissa, kun kansalaisille halutaan tarjota erinomaista hoitoa, sanoo Satakunnan sairaanhoitopiirin proviisori Ercan Celikkayalar.

Jos lääkehävikin hintaa vertaa summaan, jolla sairaanhoitopiirit viime vuonna ostivat lääkkeitä, hävikin osuus on noin prosentti. Kaikkiaan rahaa lääkkeisiin käytettiin yli 443 miljoonaa euroa.