Kanta-Häme

Sairastavuuden painoarvo lisääntyy

Kunnissa on kohistu valtionosuusjärjestelmän uudistuksen luonnoksesta, joka vähentäisi monen kunnan tuloja. Hämeenlinna olisi eniten häviäjien joukossa.

Selvitysmies Arno Miettinen valtiovarainministeriöstä korostaa, että viime viikolla julkaistut luvut eivät ole lopullisia. Ne eivät edes voi olla täysin oikeita, sillä laskelmat on tehty tämän vuoden tilanteen perusteella.

Luvut muuttuvat vielä

– Luvut muuttuvat vielä vähintään kaksi kertaa, Miettinen sanoo. Hän esitteli uudistusta torstaina Helsingissä Kuntaliiton järjestämässä seminaarissa.

Hän huomauttaa, että vuonna 2015 alkavan uudistuksen siirtymäaika on viisi vuotta.

– Siirtymäaikana meillä on joka vuosi eri luvut. En tiedä, mihin lukuihin olemme menossa.

Hän kehottaakin kuntaväkeä nyt keskittymään mieluummin uudistuksen sisältöön kuin euromääriin. Hän odottaa kuntien virkamiehiltä pian lausuntoja uudistusluonnoksesta. Ne saatuaan hän tekee lopullisen ehdotuksensa, josta niin ikään pyydetään lausunnot.

– Tavoitteena on yksinkertainen, selkeä, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen järjestelmä, jossa ei tarvittaisi käsiohjausta.

Järjestelmä yksinkertaistuu

Nykyjärjestelmä on ollut voimassa noin 20 vuotta ja se sisältää lähes 50 kriteeriä. Yksinkertaistamisen varaa siis on.

Oletettavaa on, että osa kunnista on tyytyväisiä uudistukseen ja osa ei, sillä nykytilanteessa jotkut kunnat ovat saaneet liikaa valtionosuuksia ja jotkut liian vähän. Valtionosuuksien kriteerit ovat monimutkaiset ja vanhentuneet.

– Menettäjinä ovat erityisesti Varsinais-Suomi ja Satakunta. Pohjoisen kunnat ovat saamapuolella, Miettinen sanoo.

Merkittäviä muutoksia ovat, että sairastavuuden painoarvo kasvaa ja ikärakenteen painoarvo vähenee. Sairastavuutta aletaan mitata esimerkiksi 12 erikoiskorvattavan lääkkeen perusteella. Nykyisin sairastavuutta arvioidaan työkyvyttömien määrän perusteella.

Sairastavuudelle lisäpainoa

Sairastavuuden arvioinnissa on nyt käytetty THL:n asiantuntemusta, mutta ei niin paljon kuin olisi ollut aihetta. Sairastavuuskertoimen paino nousee nykyisestä 2,5-kertaiseksi, vaikka THL esitti, että noston pitäisi olla viisinkertainen. THL:n esityksen mukainen nosto olisi tuonut kerralla liian suuria muutoksia järjestelmään.

2,5-kertainenkin muutos tuo vaikutuksia. Kunnat, joissa on paljon vanhusväestöä, menettävät valtionosuuksia, ja kunnat, joissa on nuorempaa väkeä, voittavat.

Muutos tuo tullessaan täysin uudenkin kriteerin eli koulutustaustan. Matalaa koulutusta pidetään yhtenä huono-osaisuutta kuvaavana tekijänä.

Lisäksi vieraskielisten osuuden painoarvo kasvaa. Tällä koetetaan ehkäistä ennalta sellaisia ongelmia, joista Ruotsi nykyään kärsii.

Kuntaliitoksesta ei enää haittaa

Yksi puoli uudistuksessa on se, että se on kuntaliitosneutraali. Kuntaliitos ei siis vähennä valtionosuuksia. Lisäksi kuntaliitosten esteitä vähennetään poistamalla tiettyjä porrastuksia.

Parannusta nykyiseen on se, että kustannustenjaon tarkistus aletaan tehdä vuosittain. Nykyään se tehdään neljän vuoden välein.

Ikärakenteessa otetaan sosiaalipuolella huomioon myös 16–18-vuotiaat. Näin kriteereissä voidaan huomioida lastensuojelukustannuksia.

Lisäksi uudesta järjestelmästä on haluttu tehdä nykyistä kannustavampi. Kuntien verotulojen tasaus aiotaan tehdä niin, että verotulojen kasvu hyödyttäisi aina myös kuntaa itseään.

Isoja leikkauksia samaan aikaan

Miettinen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen huomauttavat, että valtionosuusuudistusta tehdään nyt samaan aikaan, kun valtio on säästösyistä leikannut valtionosuuksia. Tämä tietenkin vaikeuttaa kuntien tilannetta entisestään.

Tämän vuoden loppuun mennessä on leikattu jo 200 euroa asukasta kohti. Leikkaukset jatkuvat ensi vuonna.

Kietäväinen huomauttaa myös, että hallituksen ministerivaliokunta on päättänyt rahoittaa valtiolle siirtyviä ammattikorkeakouluja leikkaamalla 180 miljardia esi- ja perusopetuksesta sekä sosiaalipalveluista.

– Linjaus on kaikkien jo tehtyjen valtionosuusleikkausten jälkeen kohtuuton, Kietäväinen katsoo. (HäSa)