Kanta-Häme

Sairion rakennuskieltopäätös siirtyi ensi vuoteen - Kaupunkirakennelautakunta jätti asian pöydälle valmisteluvirheen takia

Valmistelussa tapahtui virhe, ja siksi Sairion rakennuskieltoasia jäi vielä pöydälle.

Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta ei päättänytkään vielä tiistaina Sairion alueen rakennuskiellosta, vaikka asia oli esityslistalla.

Kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri esitti kokouksessa pöydälle jättämistä, koska asemakaavavalmistelun aloittamisesta ei ollut kuulutettu asianmukaisesti.

Nyt rakennuskiellosta päättäminen siirtyy todennäköisesti kaupunkirakennelautakunnan tammikuun kokoukseen.

Rakennuskielto halutaan, koska Sairion ainutlaatuinen ja yhtenäinen sodanjälkeinen pientaloalue halutaan säilyttää. Aluetta pidetään valtakunnallisestikin merkittävänä.

Syyskuussa aloitetussa asemakaavan uudistamisessa on tarkoitus luoda linjaukset, joiden mukaan aluetta voidaan tulevaisuudessa kehittää niin ettei sen kulttuuriympäristöllinen arvo laske.

– Nykyinen asemakaava sallii sellaistakin uudistamista, jossa alueen nykyiset ominaispiirteet eivät välttämättä säilyisi, asemakaava-arkkitehti Jari Mettälä kertoo.

Rivitaloja ei kuitenkaan nykyinen kaava salli, vaikka sellaistakin tietoa on julkisuudessa ollut.

Rakennuskiellon on määrä olla voimassa siihen saakka kunnes tuleva asemakaava on saanut lainvoiman.

 

Jari Mettälä korostaa, että oikeastaan ei ole kysymys rakennuskiellosta, vaan rakentamisen rajoittamisesta.

– Tietyin edellytyksin rakennuksia voi uudistaa myös rakennuskiellon ollessa voimassa. Kielto ei koske piharakennuksia eikä sellaisia rakennusten peruskorjauksia, jotka eivät vaikuta kaupunkikuvaan.

Sillä, ettei rakennuskieltoa saadakaan voimaan vielä tänä vuonna, ei Mettälän mukaan ole tässä tapauksessa kovin suurta käytännön merkitystä.

– Rakennuskiellolla pyritään siihen, että kaavamuutoksen laatimiseen saadaan työrauha.

– Maankäyttö- ja rakennuslaissa on pykälät, jotka vaativat historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten huomioimista ja kaupunkikuvan ja muiden perinnearvojen vaalimista, oli sitten kyse purkamisesta tai uudisrakentamisesta, Mettälä selvittää. HÄSA

 

Kaupunkirakennelautakunta päätti rakennuskiellon määräämisestä ensimmäisen kerran jo kesäkuussa, mutta päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen.

Tuolloin päätös oli tehty liian aikaisessa vaiheessa, koska asemakaavan muutos ei ollut tuolloin vielä vireillä.

Asemantaustan alueen rakennuskiellosta tehtiin päätös samassa kesäkuisessa kokouksessa. Se sai lainvoiman, koska kukaan ei valittanut päätöksestä. HÄSA