Kanta-Häme

Saisiko näitäkin seiniä maalata?

Luvalliset seinämaalaukset eli muraalit ovat yleistyneet useissa eurooppalaisissa kaupungeissa, ja Suomessa muraaleja on ilmestynyt katukuvaan muun muassa Helsingissä. Syyskuun aikana Hämeenlinnan ja Riihimäen asemien yhteyteen tehdään siltojen alle muraalit, mutta kaupunkien keskustoissa olisi seiniä tyhjinä kuin vapaata kanvaasia. Verkatehtaalla oleva seinämaalaus on ainoa suuri seinätaideteos kaupungissa.

Miten pitäisi toimia, jos haluaisi maalata graffitin kantakaupungin rakennuksen seinään, Hämeenlinnan johtava rakennustarkastaja Timo Lehtinen?

– Tämä vaikuttaa samalta kuin mikä tahansa julkisivutoimenpide, Eli pyyntö käsitellään toimenpidelupana. Lahdensivuntiellä on yhden kerrostalon päässä taideteos, joka ei tosin ole maalattu.

Eli maalaaminen vaatii luvan?

– Tämä menisi samoin kuin vaikkapa mainokset ja muut väliaikaiset taideteokset. Tietysti riippuu hieman mallista ja koosta, mutta näin lähtökohtaisesti.

– Taloyhtiön lupa on aivan ensimmäinen, ja pienissä teoksissa voisi arvioida, että pelkkä taloyhtiön lupa riittää. Pitkäaikaisissa teoksissa mennään lupakäsittelyn kautta. Se ei välttämättä ole mikään raskas, kun nämä voivat mennä toimenpidelupina. Käsittely on hyvin nopea.

Maalaukset yleistyvät suurissa kaupungeissa. Onko Hämeenlinnassa rakennusvalvontaan otettu seinäteoksista yhteyttä?

– Täytyy sanoa, että tämä ensimmäinen kerta.

– Voisin kuvitella, että isot kaupungit Suomessa, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, ovat tehneet jonkinlaisia linjauksia. Hämeenlinnassa olen tavannut vain näiden villien ja vapaiden taiteilijoiden tekemiä teoksia.

Miten Hämeenlinnassa suhtauduttaisiin siihen, että keskustan ruutukaava-alueella olisi erilaisia katutaideteoksia?

– Kaupunkikuvaihmisillä on näistä sanottavansa. Mutta minusta, kunhan teokset ovat ihan osaavan kaverin tekemät, niin eivät ne ei ainakaan rumistuksia ole, kun puhutaan harmaista betoniseinistä. Olen nähnyt maailmalla tosi komeitakin.

– Voisi olla ihan hyvä kokeillakin sitä, että joitain paikkoja siivoaisi huolella tehdyllä työllä. Luvallinen katutaide voisi hillitä esimerkiksi tägien ilmestymistä.

Kantakaupungin vastaava arkkitehti Johanna Närhi, miten käsittelisitte katutaidepyyntöä?

– Katsoisimme kaavoitusryhmässä, miten toimitaan. Nämä ovat kaupunkikuvallisia asioita, jolloin kaavoitus ja rakennusvalvonta ottaisivat kantaa. Kaikki käsiteltäisiin tapauskohtaisesti riippuen sijainnista ja ympäristöstä, että onko maisema valtakunnallisesti merkittävä tai vastaavaa.

Miten suhtautuisitte muraaliin?

– Käsitykseni on, että olemme positiivisia ajatukselle. Pitää silti olla varovainen, koska ympäristöjä on monenlaisia. En silti epäile, etteikö sopivia kohtia löytyisi. Pienempiäkin kohteita voi olla kuin kerrostalojen päädyt. Teos itsessään vaikuttaa myös suhtautumiseen, ja Taidemuseo antaisi myös näkökulmansa näistä.

– Uskon kuitenkin, että katutaidetta alkaa tulla, vaikka ne ovat Suomessa aika uusia. Taidetta tulee ympäristöihin entistä enemmän.