Kanta-Häme

Salainen todistaja hyväksytty jo ainakin kerran

Lännen Median saamien tietojen mukaan Suomessa on alkuvuoden aikana hyväksytty ainakin yksi anonyymia todistamista koskeva hakemus. Kyse on törkeästä huumausainerikoksesta. Jutun käräjäoikeuskäsittely oli viime vuonna, jolloin anonyymina todistaminen ei vielä ollut mahdollista. Tämän vuoden puolella pidettävässä hovioikeuden istunnossa tunnistamattomana todistaminen on lain mukaan jo mahdollista. Salaiseen todistamiseen liittyvät asiakirjat on julistettu salaisiksi 60 vuodeksi.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ei kerro, kuinka paljon hakemuksia anonyymeiksi todistajiksi on tullut.

– Valitettavasti emme voi tässä vaiheessa kertoa siitä, sillä kaikki anonyymiin todisteluun liittyvät hakemukset ovat suoraan lain nojalla salassa pidettäviä. Lainsäätäjä on korostanut, että henkilön suojelemiseksi ne on välttämätöntä käsitellä korostuneen salaisesti, toteaa valtionsyyttäjä Christer Lundström.

Lundströmin mukaan tilastotietoja asiasta voidaan julkistaa aikaisintaan ensi vuodenvaihteessa. Se virastosta kuitenkin kerrotaan, ettei vuoden alussa voimaan tullut mahdollisuus anonyymiin todistamiseen ole tuonut mukanaan hakemusten tulvaa.

TUOMIOISTUIMET eri puolilla maata ovat varautuneet uuteen menettelytapaan. Valtakunnansyyttäjänvirasto lähetti syyttäjille tämän kuun alussa ohjeet anonyymien todistajien varalta.

– Julkinen ohje nähtiin hyvin tarpeellisena. Sillä varmistetaan myös se, että asiaan liittyvä valvonta toimii, Lundström sanoo.

Ohjeen mukaan kaikki anonyymin todistajan henkilöllisyyttä koskevat tiedot on aina pidettävä erillään muista asiakirjoista. Todistajan henkilö- ja yhteystiedot neuvotaan lisäksi kirjaamaan ainoastaan käsin, jottei tieto pääse leviämään tietoverkkoja pitkin.

– Valitettavasti on huomattu, että myös hyvinkin suojattuihin tietojärjestelmäympäristöihin on ollut mahdollista murtautua. Tällä tavalla varmistetaan parhaiten myös se, etteivät henkilötiedot ole vahingossa jossakin asiakirjassa, Lundström perustelee ohjetta.

Ainoastaan kunkin oikeusjutun syyttäjällä, valtakunnansyyttäjällä ja tuomioistuimen puheenjohtajalla on tarvittaessa pääsy anonyymin todistajan henkilötietoihin. Lundström muistuttaa, ettei syyttäjäkään välttämättä aina tiedä todistajan henkilöllisyyttä. Joskus syyttäjälle voi riittää tieto todistajana olevan henkilön asemasta.

– Jos todistajan henkilöllisyydellä ei ole merkitystä syyttäjälle, hän voi toimittaa saamansa henkilötiedon avaamatta eteenpäin.

KUINKA TODISTAMINEN oikeudessa sitten käytännössä tapahtuu ilman, että todistajan henkilöllisyys paljastuu?

Helsingin käräjäoikeudessa asiasta ei ole vielä kokemuksia, mutta laamanni Tuomas Nurmi arvioi, että järjestelyt vaihtelevat tapauskohtaisesti.

– Keinot riippuvat aina tilanteesta, paikasta ja oikeusjutusta. Voidaan käyttää esimerkiksi näkösuojaa tai teknistä yhteyttä ja todistajan ääni voidaan muuntaa.

Tarvittaessa todistaja voi istua vaikka toisessa rakennuksessa, josta on muunnettu ääniyhteys oikeussaliin.

Hän uskoo, että tapaukset tulevat olemaan hyvin harvinaisia.

– Anonyymi todistelu on tarkoitettu harvinaiseksi poikkeukseksi. Esimerkiksi Norjassa on tullut vuosien kuluessa vain muutama tapaus, Nurmi toteaa.