Kanta-Häme

Salakalastus on tämän kesän ongelma

Kalastuksen- ja ravustuksenvalvontaa tehdään valtion vesialueilla. Valvojien tehtävä on tarkistaa kalastajien luvat ja pyydykset.

Pro Agrian kalatalousneuvojan Petri Mäkisen mukaan tänä kesänä eniten Hämeenlinnan seudulla ovat työllistäneet salakalastajat.

– Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla kiertää virolaisia ryhmiä, jotka kalastavat ilman tarvittavia lupia. He kalastavat esimerkiksi ankeriasta, joka on uhanalainen. Osakaskunnat istuttavat niitä, ja niiden kalastukseen myönnetään lupia.

Mäkisen mukaan osa virolaisista kalastajista on vilpittömän tiedoton luvista, joita Suomessa kalastamiseen vaaditaan. Osalle salakalastus on pelkkää bisnestä. Ryhmiä on tunnistettu, ja ongelmaan on puututtu. Kaikkia tekijöitä ei ole saatu kiinni.

Aikaisempina kesinä vastaavaa ongelmaa ei ole ollut.

Metsähallituksen erävalvontaraportin mukaan vuonna 2014 pyydysten yleisin kalastusrike oli merkitsemisen laiminlyönti.

Tehostetun valvonnan takia kalastusrikkeet kuusinkertaistuivat valtion vesillä viime vuonna. Valtaosa rikkeistä käsiteltiin huomautuksilla, mutta tänä vuonna sakotusta on lisätty.

Ilman lupaa tai vääränlaisella pyydyksellä kalastavalta takavarikoidaan välineet, ja poliisi määrää hänelle sakon. Useimmin kyseessä on ansiotuloihin sidottu päiväsakko.

– Takavarikkojen yhteydessä kalastusvälineet siirtyvät valtion omistukseen. Samalla poliisin kanssa neuvotellaan tapauskohtaisesti siitä, mitä mahdolliselle saaliille tehdään, Mäkinen kertoo.

Osakaskunnat voivat vaatia omilla vesillään tapahtuneista rikkeistä suurempiakin rangaistuksia. Kalastuslain rikkomisesta voi joutua jopa käräjille.

Suomessa kalastusluvat ovat lähes aina kunnossa. Mäkinen on tänä kesänä törmännyt vain yhteen vapakalastajaan, jolla ei ollut siihen vaadittua lupaa.

Kalastuslakia uudistettiin keväällä 2012. Lakimuutoksen yhteydessä muun muassa annettiin uudet ohjeet pyydysten merkitsemiseksi. Lakiuudistuksen tavoitteena oli parantaa veneilyturvallisuutta ja helpottaa kalastuksenvalvontaa. Merkintävaatimukset vaihtelevat vesiliikennealueilla ja niiden ulkopuolella. Pyydysmerkkiä on käytettävä aina.

– Uusia vaatimuksia on noudatettu hyvin. Jos merkinnät puuttuvat, on se usein tietoinen päätös, Mäkinen sanoo.

Osakaskunnat myyvät kalastuslupia. Kalastuksenhoitomaksun keräämisestä vastaa Metsähallitus.

Kalastusrikkeet voivat olla myös esimerkiksi lupaehtojen rikkomisia tai pyydysmerkintöjen laiminlyöntiä. Liian monen vavan tai luvattomien syöttien käyttö on rangaistavaa.

Toisinaan pyydyksessä saattaa olla kalastuslain mukaisesti pyytäjän yhteystiedot, mutta kalastusoikeuden osoittava merkki puuttuu.

– Usein kyse on vain unohduksesta, tai pyydys on vesialueen omistajan oma. Jos yhteystiedot löytyvät, soittelen yleensä perään ja tarkistan tilanteen, Mäkinen toteaa. HÄSA

Menot