Kanta-Häme Hämeenlinna

Näin koronasalapoliisit selvittävät tartuntaketjuja Kanta-Hämeessä – Kohtaamisia seuraava puhelinsovellus otettiin jo koekäyttöön Suomessa

Vakavien tartuntatautien kantajia on jäljitetty ennen korona-aikaakin. Nyt avuksi ovat tulossa myös ihmisten kohtaamisia seuraavat älypuhelinsovellukset.
Jokaisen koronatartunnan saaneen liikkeet ja kohtaamiset pyritään jäljittämään tartuntaketjujen tunnistamiseksi ja katkaisemiseksi. Kanta-Hämeessä jäljitystoimintaa johtaa Infektioylilääkäri Janne Mikkola. Kuva: Pekka Rautiainen
Jokaisen koronatartunnan saaneen liikkeet ja kohtaamiset pyritään jäljittämään tartuntaketjujen tunnistamiseksi ja katkaisemiseksi. Kanta-Hämeessä jäljitystoimintaa johtaa Infektioylilääkäri Janne Mikkola. Kuva: Pekka Rautiainen

Jokainen koronadiagnoosin saanut saa myös puhelinsoiton koronasalapoliiseilta. Tarkoituksena on jäljittää tartuntaketju ja estää muita altistuneita välittämästä virusta eteenpäin.

– Jäljittäminen kuuluu tartuntatautien perustorjuntaan ja se on rutiinia esimerkiksi seksitautien sekä tuberkuloosin ja tuhkarokon kohdalla, maakunnassa jäljitystyötä johtava Infektioylilääkäri Janne Mikkola Kanta-Hämeen keskussairaalasta kertoo.

Päävastuu tartuntaketjujen jäljittämisessä kuuluu kuntien terveyskeskuksille.

Valtaosa uusista tautitapauksista on niin lieväoireisia, että potilaat ovat kotieristyksessä.

Selvitystyö alkaakin aina ensin perheenjäsenistä. Lisäksi etsitään niitä, jotka ovat olleet sairastuneen kanssa lähikontaktissa ennen oireiden alkamista.

Sairastuneen ei tarvitse yrittää muistella kaikkia tapaamisiaan kahden viikon ajalta, vaan viimeiset 24 tuntia ennen oireiden alkamista ovat ratkaisevat.

Lähikontaktien riskiä arvioidaan monella perusteella.

– Pyrimme arvioimaan altistustilanteiden todellista riskiä, eli lähinnä altistuksen kestoa ja millaisessa tilassa sen on tapahtunut: onko ulkona, pienessä huoneessa, koululuokassa vai avokonttorissa, millainen ilmanvaihto siellä on ja onko sairastunut yskinyt.

Jokaista samassa bussissa sairastuneen kanssa matkustanutta ei edes kannata yrittää jäljittää. Pidemmän aikaa sairastuneen kanssa tekemisissä olleet taksinkuljettajat tai pankkivirkailijat on kuitenkin mahdollista tunnistaa.

– Meitä kiinnostavat ne kontaktit, joiden kanssa sairastunut on ollut pisaraetäisyydellä vähintään 15 minuuttia.

Kaikkien koronalle altistuneiden määrääminen kotikaranteeniin ei Mikkolan mukaan ole etsiväntyön itsetarkoitus.

Esimerkiksi jo kymmenen päivää aiemmin koronalle altistunutta, mutta oireetonta ihmistä ei kannata määrätä enää muutamaksi päiväksi karanteeniin.

– Useimmiten oireet ilmenevät jo viikon sisällä, joten karanteenien määräämisessä käytetään yksilöllistä harkintaa ja pelisilmää esimerkiksi altistuneen ammatin suhteen.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on toukokuussa ollut sairaalahoidossa on vain yksi koronapotilas ja maakunnassa on havaittu alle viisi uutta tapausta viikossa.

Joitakin lähteeltään mysteeriksi jääneitä tartuntoja on joukkoon jäänyt, mutta suurin osa tartunnoista tulee etelästä.

– Mainittavaa alueellista leviämistä ei toukokuussa ole juuri ollut Kanta-Hämeessä. Ehdoton valtaosa tapauksista jäljittyy Uudellemaalle työssäkäynnin tai perhekontaktien kautta, Janne Mikkola sanoo.

Onko jokaisen tartuntaketjun jäljittäminen tässä rauhallisessa tautitilanteessa vaivansa arvoista puuhaa?

– Tässä vaiheessa jäljittämiseen nimenomaan kannattaa panostaa. Jos epidemia pääsee etenemään yli jäljityskapasiteetin, ollaan jo pahasti myöhässä.

Koronasalapoliisit eivät itse joudu alttiiksi virukselle.

– Puhelimessahan tätä työtä pääasiassa tehdään. Tätä voi tehdä mainiosti vaikka etätyönä kotoa käsin. HäSa

Päivän lehti

6.7.2020