Kanta-Häme

Salitreeneihin ei ole koskaan liian vanha

Maanantaisin Tuula Virtasella on liikuntaputki. Hän käy ensin eläkeläisjärjestön jumpassa aamuyhdeksältä, jatkaa suoraan kymmeneksi senioritansseihin ja kiiruhtaa pikaisesti kodin kautta kello yhdeksi kuntosalille.

– Siellä vedän vuoroviikoin muiden vertaisohjaajien kanssa ikäihmisten kuntosaliryhmää. Olen apuohjaajana myös jumpassa, Tuula Virtanen kertoo.

Maanantai ei ole ainoa päivä, jolloin Virtanen harrastaa liikuntaa. Ryhmäliikuntatunnit ja sali kutsuvat useampana päivänä.

Virtanen viettää juuri sellaista elämää, jota lääkärit ja liikuntatieteilijät toivovat ihmisten ehtoovuosiin. Kuntosalilla karttuu lihasvoima, joka lisää tasapainoa ja ketteryyttä. Ne taas vaikuttavat liikkumisvarmuuteen ja ehkäisevät kaatumista. Ihmisen toimintakyky pysyy yllä pidempään.

– Toimintakyky on olennaista. Jos ikäihminen pystyy asumaan vaikka vuoden pidempään kotona, sillä on jo suuri merkitys niin elämänlaadullisesti kuin kansantaloudellisestikin, toteaa UKK-instituutin erikoistutkija Saija Karinkanta.

Karinkanta toivoo, että kaupalliset kuntosalit tarttuisivat bisnesmahdollisuus. Hän muistuttaa, että Suomessa on jo nyt miljoona yli 65-vuotiasta, ja heidän osuutensa kasvaa. Monella on myös varaa liikuntapalveluihin.

– He ovat juuri heränneet siihen ajatukseen, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa oman vanhuutensa laatuun. Heille tulisi tarjota liikuntapaikkoja ja omia ryhmiä nykyistä aktiivisemmin, Karinkanta lisää.

Vertaisohjaajat ovat Karinkannan mukaan hyvä tuki ammattilaisten rinnalle; kuntosaliharrastus kannattaa aloittaa liikunnanohjaajan tai fysioterapeutin opastuksella. Kun liikkeet ovat hallussa, voi siirtyä itsenäiseen harjoitteluun tai vertaisen ohjattavaksi.

– Näin voimavarat ovat järkevässä käytössä, ja uudet aloittajat pääsevät ammattiohjaukseen.

Karinkannan ohje aloittelijoille on tehdä pikkuhiljaa enemmän ja pidemmälle. Kuntotason nosto vaatii hikeä ja hengästymistä useasti viikossa.

Liikkumaan pitäisi saada myös haja-asutusalueiden vanhukset. Karinkanta tietää, että mitä pidemmäksi matka kuntosalille tai jumpparyhmään käy, sitä harvemmin iäkäs lähtee matkaan.

– Tässä olisi yksi innovaation paikka. Pitäisikö jumpat viedä maaseudun isoihin tupiin ja koota naapurit yhteen ryhmään? Olennaista säännöllisyydelle on saatavuuden helppous, Karinkanta toteaa.

Tuula Virtasen mielestä on hyvä asia, että myös kunnat tarjoavat saleja. Hänen kotikaupungissaan Forssassa on kaksi varsinaista seniorikuntosalia ja lisäksi omat vuorot kolmannessa. 75-vuotias pääsee mukaan eurolla per kerta. Alle 75-vuotiaat maksavat hieman enemmän eli 3 euroa.

– Seniorisaleihin on helppo tulla samankaltaisten joukkoon, eikä tämä käy eläkeläiselle liian kalliiksikaan. Jos eläke on pieni, salimaksukaan ei saa olla suuri, Virtanen lisää.

Kuntosalilla ja jumpissa käyviä senioreita houkuttelee harrastuksen pariin kolme asiaa: liikunta, hyvä olo ja seura. Raihnaisuus pysyy loitolla, ja jalka nousee kevyemmin. Yksinäisyyskin väistyy.

Salilla lentävät hien lisäksi myös vitsit. Tutkijat ovat sitä mieltä, että yhdistelmä on seniorille hyväksi. Liikunta ja toisen seurassa oleminen ylläpitävät sosiaalista ja tiedollista hyvinvointia.

– Aina on heitä, jotka käyvät salilla mieluummin yksin, mutta ikäihmiset haluavat usein myös seuraa. Ryhmällä on positiivinen paine. Se on motivaattori, joka saa lähtemään liikkeelle – silloinkin kun ei huvittaisi, Karinkanta sanoo.

Hannu Heinämäki on tehnyt elämäntyönsä yrittäjänä eikä aikaa liikunnalle juuri ollut.

– Olen nyt käynyt parin vuoden ajan salilla. Oloni on nyt parempi – sekä fyysisesti että henkisesti. Minulle on tärkeää, että on paikka, jonne aamulla lähteä. Ennen lähdin firmaan, nyt lähden lenkille, kahville ja salille, hän kertoo.

Heinämäen kannustajia ovat lapset.

– Ajattelevat tietysti etuaan, etteivät joutuisi omaishoitajaksi, hän murjaisee.