Kanta-Häme

Sammalistonsuo muuttuu lintujen pesimäkeitaaksi

Kaivinkoneet ja traktorit pyörivät Riihimäellä Lahdentien varressa. Sammalistonsuolla kasataan ensimmäisiä maavalleja kosteikkoaltaiden reunapenkereiksi.

Kekkilä muuttaa 22 hehtaaria turvetuotannosta poistunutta suopohjaa kosteikoiksi, jolle suunnitellaan myös lintutornia ja aluetta esitteleviä opastauluja.

Kosteikon tärkein tehtävä on suodattaa ja puhdistaa turpeennostoalueelta pumpattavaa humuspitoista vettä ennen kuin se lasketaan Riihiviidanojaan.

– Kosteikosta tehdään saman tien koko eteläisen Suomen merkittävä muuttolintujen laskeutumisalue ja erityisesti vesilintujen pesimäpaikka, kertoo turvetuotannon tuotantopäällikkö Riku Viitanen.

Suolle mukaan kiikarit ja haulikko

Vapon omistama Kekkilä suunnittelee tulevaa aluetta yhdessä Riihimäen ympäristö- ja luonnonsuojeluväen, lintuharrastajien sekä metsästäjien kanssa. Lintualueesta halutaan rakentaa retkeilykohde.

Sammalistonsuo on jo nykyisellään lintuharrastajien Mekka. Nyt haetaan yhteistä säveltä, joka sopisi niin kiikareilla kuin haulikoilla lintuja etsiville.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies uskoo, ettei ennalta sovitusta ja rajatusta vesilintujen jahdista ole haittaa alueen linnustolle.

Metsästäjien tehtävä on myös harventaa lintujen vihollisten kuten minkkien ja supikoirien kantaa.

Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kairamo ei asetu vastustamaan metsästystä, mutta epäilee sen kuitenkin häiritsevän erityisesti muuttomatkalla lepäileviä lintuja.

Nykykenttä ei enää toimi

Sammaliston turvesuota on kaikkiaan 200 hehtaaria, josta sadalla hehtaarilla jatkuu edelleen turpeen nosto viheralueilla käytettävän mullan valmistukseen.

Kekkilä on hakenut ympäristöluvalleen kymmenen vuoden jatkoaikaa.

– Sammalistonsuon pohjoislaidalla oleva pintavalutuskenttä ei enää toimi tehokkaasti. Kun vesien pumppaamokin olisi uusittava, päätimme suunnitella sekä puhdistusta että aluetta kosteikon näkökulmasta, kertoo Riku Viitanen.

Suolle tehdään neljä allasta

Kosteikko rakennetaan neljästä altaasta, joiden veden korkeus vaihtelee. Altaisiin jää lietekumpareita, joiden vesikasvisto ruokkii pohjaa tonkivia sorsalintuja. Kosteikoissa on sekä runsasta pintakasvustoa että vapaata vesialaa.

Reunamilla kasvava ruokohelpi antaa suojaa kahlaajille ja muulle lajistolle.

Vesi pumpataan turpeennostoalueen ojista ykkösaltaaseen, josta se virtaa hitaasti edelleen kolme altaan kautta Riihiviidanojaan.

Kosteikkoaluetta voidaan myöhemmin vähitellen laajentaa, kun Kekkilän turvetuotanto etenee. Riku Viitanen arvioi varovaisesti parimetrisen turvepatjan riittävän vähintään vuoteen 2025, mutta ehkä pitempäänkin. (HäSa)