Kanta-Häme Riihimäki

Retkellä, osa 5: Lähiluontomies samoilee erämaan tunnelmissa: "Paalijoki on hyvin varjeltunut helmi Riihimäellä"

Mikko Kalliokoski on tutkinut lähes jokaisen kolkan Riihimäen luonnosta. Nyt hän kartoittaa Paalijoen kanjonialueen reittejä.
Paalijoki on Riihimäen seudun kolkista yksi harvoista koskemattomista. Kanjoni löytyy puiden katveesta. Mikko Kalliokoski kuvailee aluetta hyvin varjeltuneeksi helmeksi. Kuva: Toni Rasinkangas
Paalijoki on Riihimäen seudun kolkista yksi harvoista koskemattomista. Kanjoni löytyy puiden katveesta. Mikko Kalliokoski kuvailee aluetta hyvin varjeltuneeksi helmeksi. Kuva: Toni Rasinkangas

Tuulenkaatoja, riistapolkuja ja kaksimetrisiä muurahaiskekoja.

– Tältä kuuluu oikean metsän näyttää, toteaa eräopas ja luontoaktivisti Mikko Kalliokoski Paalijoen kanjonialueella Riihimäellä.

Eräoppaan sijaan Kalliokoski haluaa nimittää itseään ennemmin lähiluontomieheksi.

– Minua ärsyttää ajatus, että luontoon päästäkseen pitää ajaa autolla satoja kilometrejä. Käytännössä pitää siis saastuttaa ja pahimmillaan tuhota luontoa päästäkseen nauttimaan siitä, sanoo Kalliokoski.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Paalijoen maastosta löytyy useampikin parimetrinen muurahaiskeko. Niitä on saatu rakentaa rauhassa. Kuva: Toni Rasinkangas
Paalijoen maastosta löytyy useampikin parimetrinen muurahaiskeko. Niitä on saatu rakentaa rauhassa. Kuva: Toni Rasinkangas

Vuosikymmenen aikana lähiluontomies on tutkinut jokaisen kolkan Riihimäen seudulla.

– Seudulla on hienoja paikkoja, esimerkiksi Hatlampi, Vahteristo ja Riutta. Eniten luonnon virkistyskäyttöä, kuten sienestämistä, häiritsee metsätalous, jolla hävitetään upeita metsiä. Se on haukannut muutamassa vuodessa esimerkiksi kolme parasta herkkutattipaikkaani.

Paalijoki on seudun kolkista yksi harvoista koskemattomista – paikoitellen.

Koskemattomuudesta kielivät useat valtavan kokoiset muurahaispesät, joita yksi maailman vanhimmista eläimistä on saanut rakentaa vuosikymmenten aikana kaikessa rauhassa.

Muurahaiset ovat tärkeä osa ekosysteemiä: ne vähentävät maapohjan happamuutta kerätessään havupuista pudonneita neulasia kekoihinsa.

Ne ovat kuitenkin yhtä sotaisia kuin ihmiset taistellessaan omista reviireistään, eivätkä muurahaiset kaihda tappaa vihollisiaan (toisia muurahaisia) tai ottaa orjia kilpailevista yhdyskunnista.

– Paalijoella on myös menneisyys läsnä. Sieltä löytyy jyrkkää kallioseinämää, joenvarsiniittyä, kosteita painanteita ja tasaistakin maastoa.

Yhtenä päivä reitti voi olla selvä ja heti seuraavana päivänä tuuli on voinut tukkia sen puilla. Kuva: Toni Rasinkangas

Kanjonia Kalliokoski kuvailee hyvin varjeltuneeksi helmeksi.

– Se on vähän hankalassa paikassa, mutta saavutettavissa. Ei se ihan Kuusamon Kitkan kanjoni ole, mutta nätti paikka kuitenkin, jossa korkeuserot voivat olla jopa yli 40 metriä.

Paalijoen kanjoni on noin parin kilometrin mittainen. Hyvinkään puolella se jatkuu vielä noin kilometrin verran Usmin seinämänä.

Jokivarressa liikkuessa huomaa, että kanjoni ei ole kuten lännenelokuvissa. Seinämät eivät nouse pystysuoraan joenvarresta, vaan maasto nousee loivasti pitkältä matkalta.

Kallioimarre tunnetaan lakritsimaiselta maistuvasta maavarrestaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Vain kallion korkeimmalta kohdalta hahmottaa kanjonin, joka joelta katsottuna jää puiden piiloon.

– Ensikertalaista en lähettäisi kulkemaan alueelle yksin. Pitää olla kartanlukutaitoa ja näkemystä maastossa kulkemisesta.

Kokemuksen karttuessa muun muassa riistapolkuja oppii löytämään ja lukemaan sekä riistan liikkumislogiikkaa ymmärtämään.

– Näin melkein missä vain pääsee kulkemaan kuin hyvällä polulla.

Itse paalijoki on vaatimaton matala puro.

– Ei se melontareitiksi oikein sovellu. Joen yli menevät tuulenkaadot tukkivat reitin vähän väliä. Kanootin kantamiseksi menee.

Paalijoki on Riihimäeltä alkunsa saava puro, joka laskee Vantaanjokeen Hyvinkään pohjoisosassa. Kuva: Toni Rasinkangas
Paalijoki on Riihimäeltä alkunsa saava puro, joka laskee Vantaanjokeen Hyvinkään pohjoisosassa. Kuva: Toni Rasinkangas

Kalliokoski on kartoittanut Paalijoella mahdollisia kulkureittejä. Maastopyöräilyyn soveltuvia löytyy alueelta ja hänen 33 kilometriä pitkä rengasreittinsä (Paalijärvi–Usmi) kulkee kanjonin kautta.

– Maastopyöräreitit tosin voivat muuttua aika nopeastikin. Tänään polku voi olla vapaa ja huomenna reitillä voi olla esteenä kaatuneita puita.

Samoilunsa Kalliokoski aloittaa ensin kartan ja ilmakuvien tutkimisella, nykyään kun se käy näppärästi netissä.

– Ilmakuvista löytää hyviä merkkejä lupaavista metsistä.

Vuosikymmenen aikana Mikko Kalliokoski on tutkinut lähes jokaisen kolkan Riihimäen seudulla. Kuva: Toni Rasinkangas

Paalijoen kanjonia on suojeltu noin 10 hehtaarin alueelta. Suojelu-statuksen alueelle on hakenut yksityinen maanomistaja.

– Kanjonialue on vielä suhteellisen tuntematon paikka isolle yleisölle. Se sattuu sijaitsemaan kuolleessa kulmassa, lähellä asutusta.

Alueelle avautuu polku Mäenalustantien varresta Paalijoen ylittävän sillan läheltä. HäSa

Lue Retkellä-sarjan muut osat.

Mikko Kalliokoski kutsuu itseään lähiluontomieheksi. Kuva: Toni Rasinkangas
Mikko Kalliokoski kutsuu itseään lähiluontomieheksi. Kuva: Toni Rasinkangas

Päivän lehti

12.8.2020