Kanta-Häme

Sana löysi metsästä rauhan - Mihin metsän rauhoittava vaikutus perustuu?

Ne, jotka seuraavat sanoittaja Sana Mustosen elämää sosiaalisen median kautta, tietävät, että Mustonen on viime aikoina kärsinyt muistiongelmista. Vaikka suusta pulppuaa puhetta jatkuvana virtana, eivät oikeat sanat osu aina kielen päälle.

Nyt Mustonen on helpottunut, sillä lääkärin mukaan muistissa ei ole vikaa. Sanoittaja on vain stressaantunut, ja stressi pitäisi saada purettua.

Sitten Mustonen havahtui huomaamaan, että perskules, hänellähän on jo käytössään yksi parhaista stressinpurkukeinoista: Metsä.

Viime aikoina Mustosella on kuitenkin ollut kolme hyvää syytä lähteä vaeltelemaan. Ne ovat suppilovahvero, kantarelli ja mustatorvisieni. Parhaimmillaan Mustonen rymyääkin Rengon takametsissä kolmesti päivässä.

Mihin metsän rauhoittava vaikutus perustuu?

Kysymykseen osaa vastata eko- ja ympäristöpsykologiaan erikoistunut psykologi Kirsi Salonen. Hänen mukaansa teorioita on kahdenlaisia.

Ensimmäisen näkökulman mukaan ihmisen tarkkaavaisuus kuormittuu rakennetussa ympäristössä. Metsässä aistit rauhoittuvat ja tarkkaavaisuus elpyy.

Toisen teorian mukaan arki stressaa ja luonto palauttaa.

– On olemassa myös kokonaisvaltaisempia näkemyksiä, joiden mukaan ihmisillä olisi luontainen kyky kokea yhteyttä luontoon. Esimerkiksi ekopsykologia lähtee siitä, että olemme osa luontoa ja siksi myös mieli palautuu luonnosta, Kirsi Salonen sanoo.

Häntä harmittaa, että vaikka luonnon hyvät vaikutukset on tunnistettu, ei tuloksia ole osattu valjastaa arkeen. Hän sanoo katselevansa järkyttyneenä koulujen fyysisiä ympäristöjä, joita luonnehtii vankiloiden kaltaisiksi tiloiksi.

 

Lue lisää metsistä ja niiden vaikutuksesta ihmisiin sunnuntain Hämeen Sanomista!