Kanta-Häme

Sata tekee töitä, että 900 saa juosta

Kaupungin länsipuolelta itäpuolelle ei kannata tänään iltapäivällä autoilla kiireessä. Kello 15 Kaurialan stadionilta starttaava 28. Hämeenlinnan kaupunkimaraton ruuhkauttaa Turuntien tienoota jokusen minuutin.

– Lähdöstä noin kahdeksan minuuttia eteenpäin on pahin aika. Jos on junalle kiire, niin kannattaa valita toinen reitti, kilpailunjohtaja Markku Laiho neuvoo.

Mies puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä. Laiho on ollut Hämeenlinnan Tarmon maratonia järjestävässä talkooporukassa mukana alusta asti ja kilpailunjohtajanakin jo kahdeksan kertaa.

– Onhan tähän tietty rutiini jo tullut. Viiden hengen järjestelytoimikunta aloittaa työnsä aina jo edellisenä syksynä ja siitä pikkuhiljaa vauhti kiihtyy, mies kuvailee.

Ensin pitää hoitaa sponsorit ja markkinointi kuntoon.

– Myös mitali täytyy suunnitella ajoissa, Laiho sanoo.

Tänä vuonna perinteisen mitalin vaihtuva puoli kunnioittaa Tarmon 1950-luvun moninkertaista 400 ja 800 metrin Suomen mestari -juoksijaa Inga Nyqvistiä (nyk. Härkälä).

– Inga on ensimmäinen elossa oleva urheilija, joka mitaliin on valittu. Hän on paikalla lauantaina Kaurialan stadionilla juhlallisuuksissa, Laiho paljastaa.

Päällekkäisiä kisoja

Laihin täytyy kilpailunjohtajana pitää kaikki langat käsissään. Hankalimpia hommia on noin sadan hengen talkooporukan kerääminen keskellä kauneinta kesää.

– Tarmolaisia talkoolaiset ovat, ja jos he eivät riitä, täytyy haalia muista seuroista apuja, Laiho sanoo.

Ratamestari Jukka-Pekka Hämäläisen mukaan tänä vuonna on ollut erityisen haastavaa saada tarpeeksi liikenteenohjaajia päällekkäisten tapahtumien vuoksi.

– Suunnistusväki on Kainuussa MM-kisoissa.

Reitti saadaan kuitenkin turvalliseksi ja huolella merkityksi tänäkin vuonna.

– Tuo Markku on niin hyvä johtaja, että meidän talkoolaisten on helppo tehdä työtä, Hämäläinen kehuu.

Tänä vuonna kaupunkimaratonin eri sarjoissa juoksee ennakolta hieman alle 900 kilpailijaa ja kuntoilijaa.

– Lukema on pikkuisen alempi kuin viime vuonna. Erityisesti puolimaratoneja on lajin suosion kasvaessa tullut paljon lisää, ja se saattaa hieman verottaa meidän osallistujamääriämme, Laiho uumoilee.

Sama reitti vuodesta 1988

Hämeenlinnan kaupunkimaratonin valtteja ovat rantareitin kauniit maisemat läpi varjoisan Kaupunginpuiston sekä selkeä reitti, joka täysmaratonilla kierretään kolmesti. Reitti on käytännössä pysynyt samana vuodesta 1988 lähtien.

– Tänä vuonna katetyömaata ei tarvitse enää kiertää, joten palataan vakiintuneelle väylälle siltäkin osin, kilpailunjohtaja Laiho kertoo.

Juoksusää tulee tänäkin vuonna olemaan kuuma.

– Helleraja voi ylittyä, mutta toissavuoden yli 30 asteen lukemiin tuskin mennään. Kovakuntoisille kuumuus ei vaikuta niin paljon, mutta varaudumme yhdellä ylimääräisellä juottopisteellä, Laiho pohtii.

Jos ”sammumisia” tapahtuu, juoksijat viedään keskussairaalaan tiputukseen.

– Itse sitä ei saa enää tehdä doping-asioiden takia, Laiho hymähtää.

Vuosien varrella kaupunkimaratonin luonne on muuttunut. Osallistujamäärät lähtivät voimakkaaseen nousuun 2000-luvulla.

– Ennen oli kilpajuoksijoita enemmän, nykyään taas niitä, jotka juoksevat kisan läpi omaksi huvikseen.

Laiho on itse juossut 20 maratonia.

– Mutta en koskaan tätä omaa, kun on pitänyt olla töissä. (HäSa)