Kanta-Häme

Sateet eivät päästä pellolle

Sadonkorjuun eteneminen on keskeytynyt Hämeessä jatkuvien rankkasateiden vuoksi. Voimakkaiden, kuuroluonteisten sateiden lomassa viljelijöiden on ollut vaikeaa löytää hetkeä puintien jatkamiselle.

ProAgria Etelä-Suomen keskuksen asiantuntija Samuel Jussila kertoo tilanteen olevan likimain sama koko Kanta- ja Lounais-Hämeen alueella, jossa sadetta ja vettä riittää. Syysvehnän puinnit ovat ehtineet hyvään malliin, mutta kevätviljan parissa vasta aloitetut työt ovat kärsineet epävakaisesta säästä.

– Sademäärissä on tietysti alue- ja jopa tilakohtaisia eroja, mutta viljat alkavat mennä jo lakoon jossain määrin koko alueella. Kun vettä tulee kovalla tuulella, kasvustot tahtovat mennä matalaksi, Jussila kertoo.

Kun viljat menevät lakoon eivätkä pääse tuleentumaan, kasvuston itävyys kärsii ja siihen voi muodostua hometta. Pahimmillaan vilja voi mädäntyä käyttökelvottomaksi. Jatkuva kosteus myös heikentää vehnän sekä rukiin sakolukua, eli leivontaominaisuutta.

– Pienet, lyhytaikaiset sateet osuvat kohdalle joka syksy, eivätkä ne välttämättä vaikuta niin paljoa viljan laatuun, Jussila toteaa.

Sadonkorjuutyöt ovat vielä toistaiseksi tavanomaisessa aikataulussaan Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sateiden jatkuessa tilanne muuttunee. Vaarana on kasvustojen ränsistyminen, homeiden lisääntyminen ja sadon laadun heikkeneminen.

Kostean viljan kuivatus kallista

Kosteudesta kärsineen, laonneen ja pilaantuneenkin viljan voi hyödyntää Jussilan mukaan tiettyyn pisteeseen saakka.

– Jos vilja on niin sanottua tuoretta viljaa, eli ei ihan vielä valmista, se ei yleensä kärsi lakoamisesta niin paljoa. Elinkaarensa loppuvaiheessa oleva valmis vilja taas kärsii enemmän ja itää helpommin tähkään, hän kertoo.

Viljan kostuessa viljelijälle tulevat eteen kovat kuivauskustannukset. Huonommille erille voi kuitenkin löytyä markkinoita rehutalouden puolelta, mikäli vilja ei kelpaa ruokateollisuuteen. Toisaalta Jussila muistuttaa, että tuoreimpien tutkimusten mukaan eläimillekään ei pitäisi syöttää heikkolaatuista viljaa. Käytännössä nykyisellään viljan vastaanoton laatuvaatimukset ovat tällä puolella matalammat.

– Jos viljaa ei kelpuuteta edes rehuksi, ovat polttolaitokset yksi markkinakohde. Polttoon myyminen voi jossain tilanteissa olla houkutteleva vaihtoehto, vaikka laatua ei olisi täysin menetettykään, Jussila sanoo.

Ensi viikon sää ratkaisee

Vielä tällä hetkellä viljasadosta näyttää tulevan Jussilan mukaan keskimääräinen. Mikäli viljelijät eivät pääse nopeasti pellolle, voidaan Jussilan mukaan korjaamattomien syysviljojen ja ennen sateita valmistuneiden kevätviljojen kohdalla kuitenkin pian puhua jo isoista laatuvahingoista.

– Jos sadetta riittää vielä yli viikon, voi myös maan kantavuus tehdä sadonkorjuun vaikeaksi. Säistä ei kuitenkaan voi tietää, mutta tällä hetkellä näyttää vähän synkältä. (HäSa)