Kanta-Häme

Sateet nostavat viljan pörssihintaa, Hämeessä hyvät satonäkymät

Vettä on Keski-Euroopassa tullut jo niin paljon ja pitkään, että se alkaa vaikuttaa maatalouteenkin.

Sateista ovat kärsineet etenkin Etelä-Saksan ja Pohjois-Ranskan viljelmät. Maat ovat keskeisiä viljantuottajia Euroopassa. Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori kertoo, että eniten on kärsinyt vehnä, joka on EU-alueella tärkein vilja.

Markkinatkin ovat reagoineet. Toukokuussa vehnän hinnanlasku pysähtyi. Pörssihinnat antavat viitettä siitä, mitä heinäkuun uusissa tilastoissa saattaa näkyä: hinnat näyttäisivät olevan nousussa.

– Korjuukauden alkaessa hinnat helposti reagoivat. Koko ajan on ennakoitu, että tänä vuonna tulee huippusato koko maailmassa. Näyttää siltä, että Euroopassa ei huipputasoon päästä, ja Etelä-Amerikankin satonäkymät ovat heikentyneet. Esimerkiksi Mustanmeren alueelta voi tosin tulla hyvä sato tasoittamaan hintapiikkejä.

Nyt hinnat ovat reagoineet eri tavalla kuin yleensä tähän aikaan vuodesta – ainakin verrattuna viimeiseen kolmeen vuoteen.

– Korjuukaudella hinnat yleensä sukeltavat. Nyt hinnat ovat lähteneet korjuukauden kynnyksellä lievään nousuun.

Arovuori muistuttaa, että hinnat voivat myös helposti kääntyä alas, jos satonäkymiin tulee muutoksia.

Märkyys ei välttämättä vähennä sadon määrää, mutta laatua se huonontaa.

– Tulvat tuovat väistämättä homeongelmia ja kosteus sotkee kasviravinteiden käyttöä, Arovuori toteaa.

Kun vehnän laatu heikkenee, sitä ei voida käyttää leipävehnäksi vaan siitä tulee rehua. Rehuviljaa tuotetaan muutenkin.

Jos kokonaissato jää pieneksi ja laatu on heikompaa, laatuvehnän hinta nousee ja rehuviljan laskee. Yhdysvalloissa satonäkymät ovat Arovuoren mukaan hyvät vehnän osalta. Myös Suomessa olosuhteet kasvulle ovat olleet hyvät.

– Jos Euroopassa viljan laatu jää heikoksi, voi meillä olla hyvää vientikysyntää.

Viljan hinnan nousu ei kuitenkaan vaikuta leivän hintaan.

– Jos viljan hinta nousee sata prosenttia, leivän hinnan voi arvioida nousevan viisi prosenttia.

Uhkakuva on, että jos sateet jatkuisivat voimakkaina, joet voisivat tulvia vilja-alueilla. Silloin pelloille ei pääsisi korjaamaan viljaa.

– Etelä- ja Keski-Euroopassa tämä on viime kädessä aika epätodennäköistä. Meillä se on todennäköistä, ja sitä sattuukin joka syksy, Arovuori sanoo.

Päivän lehti

5.6.2020