130917 Vilja, vehnä, pelto, maanviljely, syksy, sato, tähkä, kosteus, *** Local Caption *** Viime vuonna viljaa koetteli kosteus, tänä vuonna helle ja kuivuus.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Sato kutistui 60 päivää kestäneessä helteessä – Kanta-Hämeen tilanne selkiytyy vasta syyskuun lopussa myöhäissadon puinnin jälkeen

Viljasato on jäämässä Suomessa harvinaisen pieneksi. Kanta-Hämeen tilanne selkiytyy vasta syyskuun lopussa myöhäissadon puinnin päätteeksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan viljasato jää 2,7 miljardiin kiloon. Määrä on pienin 30 vuoteen.

Pro Agrian asiantuntija Samuel Jussilan mukaan kuuma ja kuiva kesä ei ole kuitenkaan kurittanut viljelmiä samalla tavoin Kanta-Hämeessä kuin esimerkiksi Varsinais-Suomessa.

– Kevät ei antanut varaa tehdä virheitä kylvöissä. Kokonaisuudessaan Kanta-Hämeessä sato on keskimääräistä heikompi, mutta kuitenkin parempi kuin pelkäsimme.

 

Ryttylässä viljelevän Juha Salovaaran tilalla vehnä jäänee 70 prosenttiin viiden vuoden keskiarvosta, ja syysvehnä sekä ruissato ovat jääneet noin puoleen odotetusta.

– Kanta-Hämeessä tilanne on ollut vaihteleva. Osalla koko Suomen tiloista sato on katastrofaalinen, kun toukokuussa alkanut helle kesti noin 60 päivää. Viime vuonna satoa tuhosivat vesisateet, Vilja Tavastia -viljaosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Salovaara toteaa.

Samuel Jussila kuvailee Kanta-Hämeen tilannetta kaksijakoiseksi, jopa sekavaksi.

– Toisilla sato on onnistunut paremmin kuin toisilla. Joka tapauksessa myöhäislajikkeet voivat vielä tuottaa kevätsatoa paremmin. Todellinen satotilanne selkiytyy vasta, kun myöhäislajikkeet on puitu syyskuun loppuun mennessä.

 

Lämmin ja vähäsateinen kesä kutisti kaikkien peltokasvien satomääriä.

Esimerkiksi vuoden ohrasato on jäämässä pienimmäksi 30 vuoteen ja neljänneksen pienemmäksi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo.

Ohran osuus Suomen kokonaisviljasadosta on yleensä lähes puolet eli 1,2 miljardia kiloa, joten sen merkitys satoa laskettaessa on suuri.

Myös muiden viljasatojen satonäkymät ovat heikot. Vehnästä on tulossa pienin sato lähes 20 vuoteen, kaurasta pienin kahdeksaan vuoteen ja rukiista pienin viiteen vuoteen.

Luken yliaktuaari Anneli Partala kertoo, että viljaa käytetään Suomessa vuosittain yhteensä noin kolme miljardia kiloa, joten tuonnille on tarvetta noin 0,3 miljardia kiloa.

– Kyllä ruokaa silti riittää eikä vielä olla missään kriisissä, Partala sanoo.

 

Partala arvioi, ettei kauraa ei pystytä viemään ulkomaille 300 miljoonaa kiloa, mihin on viime vuosina totuttu.

– Rukiita on tuotava ulkomailta, jotta viljaa riittää ruisleipätarpeisiin. Laskennallisesti vain kaurasato riittää kotimaiseen käyttöön, Partala sanoo.

Pro Agrian asiantuntija-arvioissa selvisi, että satojen koko vaihtelee suuresti jopa läheisillä peltoalueilla. Parhaiten sato onnistui Itä- ja Pohjois-Suomessa.

 

Luken mukaan muiden viljojen riittävyys riippuu esimerkiksi edellisvuoden sadosta jääneistä varastoista. Ohraa käytetään rehuna, joten sen niukka sato voi johtaa myös karjan vähennystoimiin kotieläintiloilla, joilla rehuvajetta ei pystytä korvaamaan ostorehulla.

– Eläimiä voidaan joutua laittamaan teuraaksi, jos rehua ei saada tarpeeksi, Partala sanoo.

Samuel Jussila on ajatukseen skeptisempi.

– Ruotsissa niin on tehty, mutta en usko, että ainakaan Kanta-Hämeessä tarvitsisi niin pitkälle mennä. HäSa–STT

 

 

 

Tuoreimpia artikkeleita