Tapio Kankaanniemi pitää Hattulassa mehuasemaa, jossa asiakkaat voivat muuntaa omenansa mehuksi pientä korvausta vastaan. Hänen mielestään tämän kesän omenasato on ollut jopa liiankin runsas.
Kanta-Häme

Satokauden ylimääräiset omenat vyöryvät jätehuoltoon – ”Kaikkea ei voi mitenkään hyödyntää”

Kesän runsaasta omenasadosta iso osa joudutaan heittämään pois. Omenia on tullut jopa liikaa.

Kuuma kesä on aikaistanut omenasatojen kypsymistä, mikä näkyy jo paikoin jätteisiin päätyvien omenoiden määrässä. Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY) kerrotaan jätehuollon omenavyöryn aikaistuneen tänä vuonna jopa kuukaudella tavanomaisesta.

– Se on alkanut aika paljon aikaisemmin kuin muina vuosina, meillä on jo pari kolme viikkoa omenoita tullut. Ei me olla niitä punnittu, mutta kyllä niitä tulee päivittäin ja paljon, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen.

Omenoita on viety roskiin myös Pirkanmaan alueella, jossa asukkaat voivat tuoda omenoita peräkärryissä jätekeskuksiin maksutta.

– Päivittäin tulee useampia peräkärryllisiä omenoita, joista kertyy syksyn aikana monta kuorma-autollista, kertoo Pirkanmaan jätehuollon käsittelypäällikkö Jarkko Jylhä.

Marttaliiton mukaan ylimääräisiä omenoita voi muun muassa keittää soseeksi tai pilkkoa viipaleiksi, jolloin niitä voi pakastaa. Myös kuivattaminen onnistuu tavallisella uunilla. Omenoista eroon hankkiutumiseen on muitakin keinoja.

– Metsästysseurat ottavat myös rajallisen määrän vastaan ja vievät niitä riistaruokintapaikoille. Sama koskee hevostalleja ja kotieläinpihoja, mutta sitä pitää tiedustella ennakkoon, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.

– Ylimääräiset omenat voi myös muuttaa mehuksi mehuasemilla, mutta monilla paikkakunnilla ne ruuhkautuvat omena-aikaan, Hopsu-Neuvonen varoittaa.

 

Hattulalainen Tapio Kankaanniemi ylläpitää Tanhuanpääntiellä yhtä lähiseudun ainoista mehuasemista. Lähimmät löytyvät Akaalta ja Riihimäeltä.

Sato on ollut tavallista suurempi, mikä on näkynyt myös mehustajien aktiivisuudessa.

– Omenapuu tekee joka toinen tai joka kolmas vuosi reilun sadon. Viime vuosi oli heikko vuosi, mutta nyt sato on runsas, Kankaanniemi kertoo.

– Omenaa on tuotu päivittäin ehkä noin 300 kiloa. Se on kuitenkin aivan murto-osa, suurin osa päätynee kompostiin ja riistanruokintaan.

Mehuasema on ollut avoinna noin viikon. Kankaanniemi kokee, että omenaa on tullut tänä kesänä jopa liikaa.

– Kaikkea ei voi mitenkään hyödyntää.

 

Jätehuollossa jokavuotisena ongelmana ovat väärään osoitteeseen päätyvät omenat.

– Omenaa tulee perinteisesti valitettavan isoja määriä sekajätteeseen. Omena-aikaan astia- ja kuormapainot nousevat aina. Kuljettajan kannalta on haasteellista, kun astia painaa sen sata kiloa, kertoo jäteyhtiö Remeon Etelä-Suomen aluejohtaja Kimmo Käenmäki.

Ylä-Savon jätehuollon alueella omenasadon ylijäämät eivät ole vielä näkyneet jätehuollossa, mutta niiden arvellaan saapuvan lähipäivinä. Väärään jäteastiaan päätyneet omenat vaivaavat kuljettajia myös Savossa.

– Omenoita ohjautuu jätteeseen paljon joka syksy. Toivomme, että omenat ohjautuisivat biojätteeseen, mutta niitä on sekajätteessäkin valitettavan paljon, kertoo toimitusjohtaja Risto Kauhanen.

Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton mukaan kaupallisen viljelyn omenasato on tänä vuonna hyvä. Kuumuus ja kuivuus kutistivat kesäomenien kokoa, mutta elokuun viileämmät kelit ovat omenoille hyväksi. Taudit eivät ole tänä vuonna olleet vaivaksi asti.

– Ammattiviljelyssä pahin tauti on omenarupi, jonka leviämisaika on keväällä. Tänä vuonna tarvetta torjunnalle ei ollut, koska toukokuun aika oli rutikuivaa, kertoo erityisasiantuntija Tuija Tanska. HäSa-STT

Tuoreimpia artikkeleita