Kanta-Häme

Satsaus nuoriin kannattaa aina

Joka seitsemäs 29-vuotias on jättänyt koulunkäynnin peruskoulun jälkeen sikseen. Heistä työttömänä on nyt 40 prosenttia.

Hämeenlinnassa tilanne ei ole sen parempi, päinvastoin. 15 prosenttia 29-vuotiaiden ikäluokasta on suorittanut pelkän peruskoulun ja heistä puolet on vailla työ- tai opiskelupaikkaa.

Lukion käyneistä työttöminä on selvästi pienempi joukko, 14 prosenttia samanikäisistä.

Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehityksestä pitää lukuja huolestuttavina, sillä jokaisesta työttömästä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle toimeentulokustannuksina ja ansionmenetyksinä vuosittain ainakin 42 500 euron kulut. 40 vuodessa summa kohoaa jo 1,7 miljoonaan euroon.

Hämeenlinnassa oli työ- ja opiskelupaikkaa vailla viime vuonna vajaat 800 alle 29-vuotiasta nuorta.

– Jo yhden syrjäytymisen ehkäisy kattaa ennaltaehkäisevään työhön palkatun ammattilaisen koko työuran palkkausmenot. Nuorten parissa työskentelevät ovat siis palkkansa ansainneet, Ohtonen sanoo.

Ammattiopinnot keskeytyvät usein

Huolta herättää myös se, että ammattiopintonsa keskeyttää vuosittain yli kahdeksan prosenttia opinnot aloittaneista. Lukiossa keskeyttäneiden osuus on vain kaksi, ammattikorkeakouluissa noin kuusi ja yliopistoissa vajaa viisi prosenttia.

Ohtonen pohtiikin, tarvitaanko Suomeen uusi peruskoulu-uudistus, jotta nuorilla olisi paremmat valmiudet jatko-opintoihin. Sosiaalista tilausta on selvästi myös erilaisille työpajoille.

– Luvut osoittavat, että nuoret ovat aivan kohtuuttoman päätöksen edessä 16-vuotiaana ammattialaansa valitessaan. Useimmat keskeyttämiset ovat perusteltuja, mutta on huolestuttavaa, jos opintoja ei jatketa missään, Ohtonen sanoo.

Kokemäellä tehdyn kyselytutkimuksen perusteella noin kolmannes ammattiopintonsa keskeyttäneistä jatkaa myöhemmin opiskelua muualla.

Palvelutarpeita…kartoitetaan

Ohtonen esitteli tilastoja perjantaiaamuna valtuutetuille ja Hämeenlinnan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston jäsenille.

Verkoston puheenjohtajalle Sari Rautiolle (kok.) luvut eivät tulleet yllätyksenä.

– Juuri sen vuoksi asiaan täytyy tarttua. Nuorisotakuun toteutuminen ei voi olla vain lasten ja nuorten lautakunnan asia, vaan kaikkien yhteinen tavoite. Onneksi tämä on meillä laajasti ymmärrettykin, Rautio sanoo.

Hämeenlinnan seudulla nuorisotakuun toteuttamiseksi on pystytetty Sosiaalikehityksen hallinnoima ESR-hanke, jossa luodaan palvelukartta nuorisotakuun kannalta keskeisistä ja puuttuvista palveluista.

– Tavoitteena on luoda toukokuun loppuun mennessä toimintamalli, jossa jokainen nuorisotakuun parissa työskentelevä tietää oman paikkansa, kertoo projektipäällikkö Maija Säkäjärvi.

Hänen mukaansa palveluja tarkastellaan nuorten näkökulmasta.

– Oleellista on se, miten nuori löytää palvelut ja kokee ne omakseen, eikä se, kuka palvelut tuottaa, Säkäjärvi sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020