Kanta-Häme Hattula

Sattulan kylätien leveät reunat kohentaneet kulkijoiden turvallisuutta, mutta autot ajavat yhä ylinopeutta

Leveät reunakaistat ovat lisänneet turvallisuuden tunnetta sekä kävellen ja pyöräillen liikkumista Sattulan kylätiellä. Syyskuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa kylätie sai käyttäjiltään kouluarvosanaksi 7,76.
Sattulan kylätiellä moottoriajoneuvot ajavat ajoradan keskellä ja väistävät toisiaan oikealle. Hattulan Pappilanniemessä on kunnan katuverkkoon tehty hieman vastaavantyyppinen kadunpätkä. Kuva: Riku Hasari, arkisto
Sattulan kylätiellä moottoriajoneuvot ajavat ajoradan keskellä ja väistävät toisiaan oikealle. Hattulan Pappilanniemessä on kunnan katuverkkoon tehty hieman vastaavantyyppinen kadunpätkä. Kuva: Riku Hasari, arkisto

Sattulantiellä runsaan vuoden ajan toteutetusta kylätiekokeilusta on saatu varovaisen myönteistä palautetta.

Malli näyttää olevan edullinen tapa parantaa jalankulkijan ja pyöräilijän turvallisuudentunnetta tiellä tai kadulla. Kokeilu myös lisäsi kävellen ja pyöräillen liikkumista kokeiluosuudella.

Uudenmaan ely-keskuksen loppuraportin mukaan tien normaalista poikkeava merkintätapa lisää tielläliikkujien turvallisuudentunnetta, mutta ajonopeuksiin merkinnöillä ei mittausten mukaan näyttänyt olevan alentavaa vaikutusta.

– Ajonopeuksista tulee jatkossakin huolehtia normaaliin tapaan rajoituksien ja tarvittaessa hidasteiden ja muiden liikenteen rauhoittamiskeinojen avulla, raportissa todetaan.

Hyvä näkyvyys nostaa nopeuksia

Sattulassa kesäolosuhteissa viikon ajan tehty koneellinen mittaus itse asiassa osoitti, että ylinopeutta ajaneiden osuus oli uusien tiejärjestelyjen aikana jopa suurempi kuin ennen sitä. Nopeudet nousivat osuuksilla, joissa näkemä eteenpäin oli hyvä.

Keskinopeudet 40 kilometrin tuntinopeusalueella mitattiin lievään alamäkeen itään ajavilta 52 ja länteen ajavilta 50 kilometriä tunnissa.

Vajaa kolmannes mitatuista nopeuksista oli 40–50 ja toinen kolmannes 50–60 kilometriä tunnissa.

Liikennelaskentaa ja kuvausta

Kylätien liikennekäyttäytymistä on seurattu Sattulassa myös muun muassa valo- ja videokuvaamalla sekä talviolosuhteissa käsin tehdyllä liikennelaskennalla.

Suunnitteluvaiheessa eniten kysymyksiä aiheuttivat talviolosuhteet, jolloin tiemerkinnät eivät ole lumen vuoksi näkyvissä. Havaintojen perusteella talvinen ajoneuvoliikenne näyttää siirtyneen kylätiellä hieman aiempaa keskemmälle tietä.

Kyselyn arvosanaksi 7,76

Käyttäjätyytyväisyydestä tehtiin kyselytutkimus syyskuussa 2019. Kouluarvosanaksi käyttäjät antoivat kylätielle 7,76.

Kyselyn perusteella erityisen tyytyväisiä tienkäyttäjät olivat muuttuneista liikennejärjestelyistä tiedottamiseen, niihin sopeutumiseen ja uusien ajoratamerkintöjen selkeyteen.

Parannettavaa puolestaan löydettiin infotaulujen selkeydessä ja talviolosuhteiden tuomien haasteiden huomioimisessa. Kokeilun yhteydessä uusitut hidasteet saivat negatiivista palautetta.

– Kokeilua Sattulantiellä jatketaan, vaikka kiinteämpi seuranta nyt lopetetaankin. Merkintöjä ei ole suunniteltu poistettavaksi, kertoo projektipäällikkö Jaakko Kuha Uudenmaan ely-keskuksesta.

Leveät reuna-alueet

Sattulantiellä jaettiin olemassa oleva tien tila uudelleen syksyllä 2018 siten, että moottoriajoneuvoille osoitettiin tien keskeltä noin 3 metrin levyinen ajokaista ja sen molemmilta puolin rajattiin yhtenäisellä viivalla 1,5 metriä leveät reuna-alueet ensisijaisesti kävelyn ja pyöräilyn käyttöön.

Normaalisti sekä moottoriajoneuvot että kevyt liikenne käyttävät omaa tienosaansa.

Kahden moottoriajoneuvon kohtaamistilanteessa hyödynnetään oikeanpuoleista reuna-aluetta. Pyöräilijän ja jalankulkijan kohtaamisessa taas pyöräilijä väistää keskikaistalle.

Väistö reuna-alueelle tai keskikaistalle on mahdollinen vain, jos alue on vapaa. Muussa tapauksessa tielläliikkujan on odotettava kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa hetkeä.

Muutostyöt eivät välttämättä kalliita

Uudenmaan ely-keskus suosittelee vastaisuudessa kokeilemaan kylätiemallia erilaisissa maantieympäristöissä eri puolilla Suomessa ja seuraamaan ratkaisun vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä. Se myös korostaa tiedottamisen tärkeyttä, koska kylätie on uudenlainen tiemerkintätapa Suomessa.

– Muualtakin Suomesta on tullut jonkin verran tiedusteluita kylätiemallista, Jaakko Kuha kertoo.

Kylätien toteutuskustannus on käytännössä pieni, jos pinnoitetta ei tarvitse uusia, vaan muutos toteutetaan tiemerkinnöin ja opastein.

Punainen asfaltti korostaisi reunoja

Malli ei kuitenkaan sovellu tieosuuksille, joissa esimerkiksi tien mutkaisuus tai mäkisyys estää riittävän näkyvyyden turvallisen kohtaamisen toteuttamiseksi.

Ely-keskuksen mukaan kylätie tuleekin toteuttaa vain, jos se isää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Reuna- ja keskikaistan erottamiseen toisistaan ely-keskus suosittelee katkoviivaa nykyisen lainsäädännön mukaisen yhtenäisen viivan sijaan. Keskuksen raportissa suositellaan myös reuna-alueelle punaista asfalttia, joka korostaa sen asemaa.

Jatkosuosituksissa myös mainitaan, että tieliikennelain uudistuksen myötä pyöräkaista voidaan merkitä liikennemerkillä, joka selkeyttää tilannetta talviolosuhteissa. HäSa

Lue myös: Sattulan uusi kylätie on saanut pääosin lämpimän vastaanoton – katso video

Kylätie

Suomen tieverkossa verrattain uusi konsepti, joissa tien pientareen kävely- ja pyöräilyaluetta levennetään tien rakenteita muuttamatta. Samalla moottoriajoneuvojen ajokaista tien keskellä kaventuu.

Samankaltaista mallia on käytetty mm. Alankomaissa, Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Keskellä oleva ajokaista on mitoitettu siten, että kohtaamistilanteissa ajoneuvon on aina siirryttävä osittain reunaviivan yli.

Soveltuu maantieympäristöön, jossa vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne on alhainen ja jossa erillistä jalankulku- ja pyöräilyväylää ei kustannussyistä tai muutoin ole tarkoituksenmukaista rakentaa.

Sattulantie

Sattulassa kokeilu sai alkunsa kyläyhdistyksen aktiivisuudesta.

Toteutettiin suunnitteluvaiheen jälkeen elokuussa 2018 yhteensä 2,5 kilometrin matkalla.

Kylätiemerkinnät jäävät pysyvästi käyttöön, vaikka kokeilun aktiivinen seuranta nyt loppuukin.

Lähde: Uudenmaan ely-keskuksen loppuraportti