Kanta-Häme

Savu ei kuulu savusaunaan

Inkalan kartanon savusauna oli valmistuessaan harvinaisuus. Nykyään se lämmitetään noin 200 kertaa vuodessa.

Savusaunassa hyviin löylyihin tarvitaan puoli kuutiota halkoa, kahdeksan tuntia aikaa ja kunnon kitkulöylyt. 

Savusaunassa istutaan pitkään, mieluiten aamuyön tunneille asti. Siellä ei sovi hötkyillä, sillä sen lämmittäminen on iso työ. Kesällä se kestää kahdeksan tuntia ja vie puolisen mottia metristä koivuhalkoa. Talvella sekä aikaa että halkoja kuluu vielä enemmän. 

Aluksi tulipesä työnnetään täyteen halkoja. Sitä täytetään, kunnes noin viiden tunnin kuluttua lämpömittari näyttää 120–130 astetta. Silloin pesästä poistetaan hiilet. 

Sitten alkaa kitkulöylyjen heitto. Kitkulöylyssä kiukaalle heitetään runsaasti vettä tasaisin väliajoin, jotta vesihöyry häätäisi savun katossa olevan aukon ja saunan oven kautta.

Oikein heitetyt kitkulöylyt tekevät savusaunasta raikkaan. Taitava saunamestari osaa häätää savun niin, että siitä jäljelle jää vain tuoksu. Huolimaton lämmitys taas pilaa koko löylyn.

Valmistuessaan vuonna 1971 Inkalan kartanon savusauna oli paikallinen harvinaisuus. Suomessa elettiin savusaunojen suvantovaihetta, kerrostalosaunat olivat muodissa. 

Inkalan savusauna herätti paljon huomiota. Se rakennettiin 1800-luvulla palvelleen aitan hirsirunkoon, josta liikeni tilaa sekä tavalliselle, että savusaunalle. 

Savusaunaan tehtiin hämäläisen mallin mukaan pieni ovi ja suuri kiuas. Lauteet kiinnitettiin korkealle, ettei saunojan varpaita palelisi. 

Saunat rakennettiin yksityiskäyttöön, mutta pian matkailuyritykset alkoivat pyytää löylyvuoroja pienille yritys- ja matkailijaryhmille. 1980-luvulta asti kartanon vieraita on kestinnyt talon emäntä, Leila Ylitalo.

Kartanon emäntä ehtii savusaunaan vain harvoin.

– Se on niin iso työ lämmittää vain itselle, Leila Ylitalo sanoo.

Iso työ savusaunassa on kylmänäkin. 

Musta nokivuoraus kuuluu savusaunan seiniin, mutta muutaman kerran vuodessa ylimääräinen musta pöly pestään pois. 

Parituhatkiloisesta kiukaasta vaihdetaan kivet joka vuosi. Uudet oliviinikivet tuodaan kivilouhoksesta Mäntyharjun läheltä.

Kivet on kasattava oikeassa järjestyksessä: Isot alle, niiden päälle pienemmät. Siten tuli pysyy hengissä ja pääse kivien läpi.

Savusaunan paloturvallisuusriski on korkeampi kuin tavallisen puulämmitteisen saunan. Turvallisuussyistä pihkapuun polttaminen on kielletty kokonaan. Kerran on Inkalan kartanon savusaunallakin ollut lähtö lähellä, kun joku saunan alkuvuosina yritti lämmittää sitä rakennusjätteellä, Leila Ylitalo kertoo. 

Nykyään löylyistä huolehtii ammattimainen saunanlämmittäjä.

Inkalan kartanon savusauna lämmitetään vuodessa noin 200 kertaa. Kesällä saunat ovat kuumana melkein joka ilta. 

Joskus, kun saunan varannut ryhmä lähtee aikaisin, eikä pitkän työpäivän jälkeen väsytä liikaa, Ylitalo istahtaa lauteelle. Kerran lämmitetty savusauna pysyy kuumana pitkään. Löyly odotuttaa itseään, mutta sen ei kannata antaa hämätä. Vielä kukaan ei ole heittänyt Inkalan kartanon kiuasta kylmäksi. 

Sähkösaunassa naksuu ja puusaunassa paukkuu, mutta savusaunassa on aivan hiljaista. 

– Se on äärimmäisen rauhoittava, pyhä kokemus. Tunnelma on ylimaallinen.