Kanta-Häme

Savukkeiden suosio laskee

Miesten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta lähtien. Naisten tupakointi on lähtenyt laskuun viime vuosina.

Vuonna 2013 suomalaiset polttivat keskimäärin kolme savuketta päivässä. Päivittäin tai satunnaisesti tupakoivia 15–84-vuotiaita oli Suomessa samana vuonna noin 875 000.

– Suomalaisten asenteissa on tapahtunut suuri kulttuurinen muutos. Tupakoinnin sijaan savuttomuus nähdään normina. Tupakan aiheuttamat terveyshaitat ja nikotiiniriippuvuus ymmärretään entistä paremmin, kertoo valtakunnallisen kansanterveysjärjestön ja yhteistyöverkoston Suomen Ash:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Nuortenkin tupakointi on ollut laskussa, ja heidän asenteensa tupakointia kohtaan ovat kiristyneet. Silti taitava markkinointi saa osan nuorista kiinnostumaan tupakoinnista. Noin 80 prosenttia tupakoijista aloittaa alaikäisenä.

– Nuorena haittoja ei pidetä niin vakavina. Ajatellaan, ettei aio jäädä koukkuun, ja halutaan uskoa, että voi lopettaa myöhemmin, Hara sanoo.

Vaikka tupakkatuotteiden markkinointi on kielletty, esiintyy tupakoivia roolimalleja esimerkiksi elokuvissa. Tupakoivien vanhempien lapset altistuvat savulle ja aloittavat itse suuremmalla todennäköisyydellä tupakoinnin.

Tutkimusten mukaan äidin tupakoinnilla on suurempi vaikutus lapsen tupakoinnin aloittamiseen kuin isän tupakoinnilla.

Vuonna 2013 peruskoulun 8.- ja 9. -luokkalaisista 13 prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista tupakoi 8,2 prosenttia. Ammattiin opiskelevien nuorten kohdalla sama prosenttiosuus oli noin 36.

Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärin Tuomas Rosbergin mukaan tupakoinnin vähentyminen näkyy keuhkopoliklinikalla.

– Tupakoinnin aiheuttamat sairaudet ovat edelleen samanlaisia, mutta potilaiden ja sairaalapäivien määrät ovat vähentyneet. Lääkäri arvioi parhaat apukeinot lopettamiseen kaikkien lähetteellä keuhkopolille saapuvien kohdalla.

Rosbergin mukaan suurin osa potilaista on sairaalassaoloaikanaan päättäväisiä lopettamaan, mutta arkeen palattuaan eivät pysty siihen. Nikotiinituotteet ovat helposti jokaisen saatavilla kaupoissa, kioskeissa ja apteekeissa.

Hämeenlinnan terveyskeskuksella kokoontuu ryhmiä, joissa autetaan tupakoinnin lopettamisessa. Tutkimusten mukaan vertaistuki parantaa onnistumisprosenttia.

Tupakoijien sosioekonomiset erot ovat edelleen suuret, mutta varsinkin miesten keskuudessa ne ovat kaventuneet. Vuonna 2014 miesten päivittäisen tupakoinnin yleisyys oli alimmalla koulutustasolla 21, keskimmäisellä 22 ja korkeimmalla 13 prosenttia. Naisilla vastaavat osuudet olivat 21, 19 ja 11 prosenttia.

– Suomessa tupakointi alkoi korkeasti koulutettujen keskuudessa ja levisi vähemmän koulutettujen keskuuteen. Nyt tupakointi vähentyy samassa järjestyksessä, Hara kertoo.

Tutkimusten mukaan yli puolet tupakoitsijoista haluaisi lopettaa.

Suomen tupakkapolitiikka keskittyi 1960-luvulle asti verotulojen lisäämiseen sekä tupakan tuotannon ja markkinoinnin kannattavuuden varmistamiseen. Terveyshaittojen ilmenemisen myötä tupakkalaki astui voimaan vuonna 1977.

Tupakkatuotteiden käyttöä ja sen yleistymistä on pyritty ehkäisemään lainsäädännöllä. Vuonna 1995 tupakkatuotteiden myynnin ja luovutuksen alaikäraja nostettiin 18 vuoteen. Aikaisemmin ikäraja oli 16 vuotta. Samana vuonna alettiin säädellä työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla.

Ravintoloissa sisällä tupakointia alettiin rajoittaa vuonna 2007.

– Suomessa tehokkaan tupakkalain ja mainonnan kieltämisen ansiosta tupakointia on ehkäisty hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa poltetaan suhteellisen vähän, Hara toteaa. HÄSA

Päivän lehti

3.4.2020