SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei romuttaisi kokonaan nyky-sotea. Maakuntakin voisi kelvata, muttei valinnanvapaus, jota demariterminologiassa kutsutaan markkinamalliksi.
Kanta-Häme Helsinki

SDP:lle sote-maakunta on ok, mutta ilman rönsyjä

Alueellisten työllisyyskokeilujen loppumista ihmettelevät kaikki.

Soteksihan se meni, nimittäin puoluepamppujen ajankohtaiskeskustelu Kuntaliiton järjestämillä Kuntamarkkinoilla.

Perinteisesti oppositio syytti hallituspuolueita lehmänkaupoista, joita hallituksen edustajat kutsuivat kompromisseiksi.

SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä tivattiin moneen kertaan, mikä on SDP:n vaihtoehto sote-ratkaisuksi, kun nyt tekeillä ei näytä kelpaavan.

Hän hehkutti edellisen hallituksen lähes valmiiksi saamaa ratkaisua, joka lopulta valmisteltiin parlamentaarisesti, ja jossa sotea olisi ehkä tuotettu kuntayhtymissä.

– Ei maakuntakaan mahdoton ole, jos siihen ei sekoiteta soten lisäksi kaikkea muuta mahdollista. Lisäksi nyt suunnitellussa markkinamallissa muutama yksityinen firma nousee isännän paikalle.

Rinne arvioi, että sote-uudistus menee kumoon syksyn tämän kuluessa.

Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistutti Rinnettä siitä, että edellisellä vaalikaudella SDP vetäytyi kesken kauden suunnitelmasta tehdä sote-uudistus vahvojen kuntien pohjalta.

– Jos siinä olisi edetty, uudistus olisi jo voimassa.

Valinnanvapauden Orpo uskoo ratkaisevan perusterveydenhuollossa jonotusongelman.

– Se on täsmätoimi jonojen poistamiseksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) toivoi, ettei enää harjoitettaisi arkeologiaa vanhoissa sote-suunnitelmissa, vaan keskityttäisiin viemään nykyistä eteenpäin.

– Se ei ole täydellinen, mutta sitä voidaan korjata myöhemmin. Hän yhtyi RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin huoleen, että liian vähän keskustellaan nyt siitä, mitä sote-uudistus käytännössä merkitsee tavallisille kansalaisille

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen vaati puoluejohtajilta jatkoa onnistuneille alueellisille työllisyyskokeiluille.

– Ne ovat runsaassa vuodessa tuottaneet 10 000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville sekä 11, 5 miljoonaa euroa säästöä työmarkkinatuen menoissa. Tästä huolimatta hallitus on keskeyttämässä työllisyyskokeilut vuoden 2018 lopussa.

Koskinen laski, että kokeilujen jatko toisi toiset 10 000 työpaikkaa lisää, yli 20 miljoonan euron säästön työmarkkinatuen menoissa sekä kerrannaisvaikutuksena verotulojen kasvun ja sosiaalimenojen laskun.

– Valtion rahaa kokeilun jatkamiseen tarvitaan nolla euroa, Jari Koskinen hämmästeli kokeilun lopettamista.

Kokeilujen ydin on valtion te-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen.

– On tärkeää, että nämä onnistuneet kokeilut saavat jatkaa työtään uusien maakuntien toiminnan käynnistymiseen, eli vuoden 2020 loppuun saakka.

Puoluejohtajat olivat periaatteessa samaa mieltä. Jopa keskustan Vehviläinen sanoi, ettei jarruta, jos kokeilulle olisi luvassa jatkoa. Tällä hetkellä kaavaillaan kuitenkin uudenlaisia pilotteja, joiden tuloksista ei ole varmuutta. HÄSA

Outoa työllisyydenhoitoa

Loppuviikosta tutkija Heidi Niemi väittelee Tampereen yliopistossa aiheenaan kunnat työllistäjinä sekä erilaiset kunnissa toteutettavat työllisyyskokeilut, -hankkeet ja -pilotit.

Niemen väitöstutkimuksen mukaan kuntien sosiaalitoimissa on väsytty jatkuviin työllistämiskokeiluihin, joita niissä toteutetaan.

Hyvätkään tulokset eivät välttämättä takaa toiminnalle jatkoa eivätkä ehdi juurtua, kun ollaan jo seuraavassa kokeilussa.

Kunta maksaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuuden eli ns. sakkomaksun. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa työllistymiseen tai koulutukseen ovat kuitenkin pienet.

Ei ihme, että kuntien sosiaalitoimissa ollaan turhautuneita. Miksi kokeillaan, jos onnistunutkaan kokeilu ei johda pysyvään toimintatapaan.

Tähän ei hallituksen puolelta saatu Kuntamarkkinoiden keskustelussa järkevää vastausta.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930