Kanta-Häme

Sekatyömies on taas haluttu hahmo

Timpuri Lauri Tarkiainen asentaa tottunein ottein lasten liukumäkeä Lämsänjärven koulun ja päiväkodin pihamaalla Oulussa.

Tarkiainen sanoo olevansa jokapaikanhöylä, joka ei nirsoile, vaan tarttuu työhön kuin työhön.

Alan vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta toimeliaat ja monitaitoiset sekatyömiehet ovat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Rekrytointipalvelu Sihdin myyntipäällikön Janne Karjalan mukaan työmarkkinoilla on tarvetta sekatyömiehistä, joita ammattiylpeys ei estä tarttumasta töihin, vaikka tehtävä ei suoraan vastaisi ammattinimikettä.

Aivan perinteisestä sekatyömiehestä ei kuitenkaan ole kysymys.

Aiemmin sekatyömiehet olivat kouluttamattomia apu- ja sesonkityöläisiä, joiden osaaminen kehittyi työtä tehdessä. Nykypäivän sekatyömies on ammattilainen, jolle kelpaavat kaikki työmaan tehtävät.

Lauri Tarkiaisen mukaan kuvaus pitää paikkansa. Hänelle sekatyömiehen titteli kelpaa hyvin. Yhteistä vanhaan sekatyömieheen on se, että kausivaihteluista ei ole päästy eroon.

Ammatti- ja tehtävärakenteiden murros muuttaa työelämää. Vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy tilalle: luova tuho myllertää.

Työelämän murrosta tutkineen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Rita Asplundin mukaan vuosituhannen vaihteen jälkeen työelämään on tullut uusi ilmiö.

– Matalapalkka-alojen työpaikkojen suhteellinen määrä on kasvussa korkeapalkkaisten työpaikkojen rinnalla. Keskipalkkaisten töiden osuus hiipuu, Asplund toteaa.

Yli kymmenen vuoden työkokemuksesta huolimatta 31-vuotias Tarkiainen ei ole koskaan ollut pysyvässä työsuhteessa. Nuorena putkiasentajana hän ei saanut töitä, kun ei ollut työkokemusta. Siksi hän opiskeli korjaus- ja talonrakentajan tutkinnot. Välillä hän on ollut lvi-myyjänä ja myös työttömänä.

Tulevaisuuden haaveena on talonrakentajan ammattitutkinto osaamisen ja palkkatason vahvistamiseksi.

Vaikka töitä on toistaiseksi riittänyt henkilöstöyrityksen kautta, ottaisi hän mieluiten vakituisen työpaikan. Tarkiainen uskoo, että siihen on mahdollisuus vuokratyön kautta.

Työelämän kovuudesta kertoo Tarkiaisen mukaan se, että jatkuvuudesta ei ole takeita, vaikka tekisi työnsä hyvin. Kausi- ja projektityössä uusi työrupeama aloitetaan aina nollapisteestä.

– Kiitos hyvin tehdystä työstä tulee lähinnä yksityisistä kohteista ja niistä saatetaan pyytää töihin myös toisen kerran, hän toteaa.

Asplundin mukaan työmarkkinoilla eletään tänä päivänä rankassa ja kovassa maailmassa.

– Se vaatii ihmisiltä aivan toisenlaista aktiivisuutta ja uskoa omaan osaamiseen, hän toteaa.

Tietokoneistumisen nopea kehitys samoin kuin tehtävillä ja toiminnoilla käytävä kansainvälinen kauppa ovat syöneet perinteisiä hyväpalkkaisia teollisuus- ja toimistotöitä.

Asplundin mukaan suuntaus jatkuu, mutta on vaikea ennakoida, mikä on seuraava ammattiryhmä, johon isku osuu.

– Koko ajan tapahtuu muutoksia kysynnässä ja tarjonnassa. Kansainvälinen kehitys vaikuttaa siihen, mistä ammatista tai osaamisesta ei enää ole kysyntää, Asplund sanoo.

Karjalan mukaan monitoimimiehistä on rakennusalan lisäksi pulaa maanrakennustehtävissä, joissa koneenkuljetuksen lisäksi pitää hallita betoni- ja kivityöt. Metallipuolella puolestaan yhdistetään mielellään hitsaus ja asennustyöt.

Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta tunnistaa moniammattilaisten tarpeen. Juntusen mukaan fyysistä työtä tekevillä pitää nykyään olla monenlaista koulutusta ja osaamista.

Juntusen mukaan vanhan ajan reippaille apumiehille ei ole enää sijaa rakennustöissä. Sama ilmiö on tapahtunut talouskeittiöissä, joissa tehtävänkuvat ja koulutus ovat laajentuneet niin, ettei keittäjillä juuri enää ole keittäjäapulaisia. LM-HÄSA

Päivän lehti

4.4.2020